Hiiltä ja kasvua Etelä-Suomen savipelloille, HIKKA

• Toteuttajat: Hämeen ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus, ProAgria

• Yhteyshenkilö: Jari Hyväluoma / Hämeen ammattikorkeakoulu

Kasviainekseen yhteyttämisen kautta sidottu hiili on tärkein maan hiilen lähde, minkä vuoksi pellon tuottokyvyllä on suora yhteys sen hiilensidontaan. Maan kasvukunnon edistämiseksi ja hiilivaraston kasvattamiseksi on tunnistettu monia muokkaukseen, viljelykiertoon ja maanparannusaineiden käyttöön linkittyviä menetelmiä kuten jankkurointi, kerääjäkasvit, maanparannuskuitujen levitys ja rakennekalkitus. Parhaaseen ympäristölliseen ja taloudelliseen tulokseen pääsemiseksi viljelijät tarvitsevat tietoa eri menetelmien käyttökelpoisuudesta erilaisten ongelmien korjaamisessa.

Kasvien kasvua ja edelleen maahan suuntautuvaa hiilisyötettä voivat rajoittaa sekä maan rakenteeseen että kemialliseen tilaan liittyvät ongelmat ja toteutettavien toimenpiteiden valinnan tulisi pohjata lohkokohtaiselle tiedolle. Tässä hankkeessa tuettiin ja ohjattiin viljelijöitä tutkimustietoon perustuvaan toimenpiteiden valintaan ja kerättiin tietoa eri peltomaan hiilensidontaa lisäävien toimien vaikuttavuudesta savimailla.

Työ rakentui käynnissä olevan ”Tietoa ja työkaluja viljelyvarmuuden parantamiseksi” (TyVi) -hankkeen 20 maatilasta koostuvan verkoston ja siinä valikoiduilta peltolohkoilta tehtyjen maan kasvukuntohavaintojen pohjalle. Hankkeessa valittiin viljelijän, neuvonnan ja tutkimuksen yhteistyönä kunkin n. 20 kohdelohkon rakenteesta ja ravinteisuudesta kerättyyn tietoon perustuen lohkon ongelmiin parhaiten pureutuva kasvukuntoa edistävä toimenpide, joka toteutettiin ja jonka vaikutuksia seurattiin ja esiteltiin laajemmin kohdeyleisölle.

Hanke lisäsi viljelijöiden ymmärrystä ja osaamista hiilensidontaa edistävien viljelykäytäntöjen osalta ja lisää niiden käyttöönottoa tiloilla sekä kohdealueella Etelä-Suomessa, että viestinnän ja neuvontaverkoston kautta myös laajemmin viljellyn Suomen alueella. Hanke edisti viljelijöiden, tutkimuksen ja neuvonnan vuorovaikutusta käytännön tasolla ja tuotti uutta tilatason tietoa eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta neuvonnan ja päättäjien työn tueksi.