Laki metsitystuesta vahvistettiin – haku avautuu maaliskuussa
Tasavallan presidentti on vahvistanut lain metsityksen määräaikaisesta tukemisesta. Laki tulee voimaan vuoden 2021 alusta ja tukea voi hakea Metsäkeskuksesta maaliskuun alusta alkaen. Uusi tukijärjestelmä on yksi toimenpiteistä, joilla lisätään hiilensidontaa ja vähennetään maankäyttösektorin päästöjä Suomessa.
Metsitystukea myönnetään yksityisille maanomistajille niin sanottujen joutoalueiden, kuten viljelyn ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja turvetuotannosta vapautuneiden suonpohjien metsittämiseen. Tällaisia metsitykseen soveltuvia joutoalueita on Suomessa arviolta 120 000 hehtaaria. Erityisesti turvepohjaisten alueiden metsittämisen ilmastohyödyt ovat merkittävät.
”Metsitystukilaki on yksi toimenpiteistä, joilla toteutamme hallitusohjelman mukaisia maankäyttösektorin ilmastotoimia. Hiilensidonnan ytimessä on kaikki kasvava, ja tuki kannustaa maanomistajia istuttamaan joutoalueista uutta metsää”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Aktiivisessa ruoantuotannossa olevia alueita ei ole tarkoitus metsittää. Tukea ei saa myöskään maiseman tai luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden avoimien alueiden metsitykseen. Tukihakuun liittyen metsäkeskus pyytää ELY-keskukselta lausunnon luonnon monimuotoisuuteen, maisemaan, vesitalouteen ja kaavarajoitteisiin liittyvistä seikoista. Laissa edellytetään myös, että metsitettyä aluetta tulee hoitaa ja säilyttää metsämaana vähintään kymmenen vuoden ajan.
Tuki muodostuu metsityskorvauksesta sekä hoitopalkkiosta, jotka perustuvat keskimääräisiin laskennallisiin kustannuksiin hehtaaria kohden. Tuen määrästä ja muista tarkemmista ehdoista säädetään valtioneuvoston asetuksella, joka annetaan vuodenvaihteen jälkeen.
Lausunnoilla olleen asetusluonnoksen mukaan metsityskorvaus olisi esimerkiksi entisillä maatalousmailla 1500–2000 euroa hehtaarilta ja entisillä turvetuotantoalueilla 1000–1500 euroa hehtaarilta. Tämän lisäksi maksettaisiin hoitopalkkio kahdessa erässä, yhteensä 900 euroa hehtaarilta. Monimuotoisuuden edistämiseksi metsityskorvauksen saisi tietyillä kohteilla korotettuna, jos metsityksessä käytetään jaloa lehtipuuta tai tervaleppää. Tukeen liittyviä toimenpiteitä ei saa aloittaa ennen tukipäätöksen tekemistä.
Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen saavuttaminen vaatii fossiilisten päästöjen vähentämisen ohella myös maankäyttösektorin päästöjen vähentämistä sekä hiilinielujen ja -varastojen ylläpitämistä ja vahvistamista. Hallitusohjelma linjaa tähän liittyen useita ilmastotoimia, joita toteutetaan maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämässä laajassa Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuudessa. Lue lisää: mmm.fi/maankayttosektorin-ilmastosuunnitelma
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriössä:
- neuvotteleva virkamies Kaisa Pirkola, p. 0295 162 350, kaisa.pirkola(at)mmm.fi
- lainsäädäntöneuvos Maija Kaukonen p. 029 516 2153, maija.kaukonen(at)mmm.fi
- metsäneuvos Marja Kokkonen, p. 029 516 2444, marja.kokkonen(at)mmm.fi
- ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868, teppo.sakkinen(at)mmm.fi
