Katso kuinka laadukkaasti vesihuoltolaitoksesi toimii
Suurin osa suomalaisista on vesihuoltolaitosten asiakkaita. Yli 1 500 vesihuoltolaitoksen toiminnan tehok-kuudessa, laadussa ja taloudellisuudessa on kuitenkin suuria eroja. Nyt laitosten vertailu on entistä hel-pompaa, kun vesihuoltolaitosten tiedot ja tunnusluvut ovat kaikille saatavilla.
Suomen ympäristökeskus avasi tammikuussa 2016 uuden vesihuollon VEETI-tietopalvelun. Vesihuoltolaitosten tulee vesihuoltolain mukaan toimittaa tietojärjestelmään tiedot, joita tarvitaan laitoksen tehokkuutta, laatua ja kannattavuutta kuvaavien tunnuslukujen laskemiseksi. Laitokset vastaavat tiedon toimittamisesta ja tietojen oikeellisuudesta. Suurimmat vesihuoltolaitokset ovat vuoden 2015 tiedot jo syöttäneet, ja tiedon kattavuus on talousveden osalta 3,9 miljoonaa asukasta ja jätevesiviemäröinnin osalta 3,4 miljoonaa asu-kasta. Näin ollen noin 80 prosenttia vesihuoltoverkostoon liittyneistä asukkaista näkee oman laitoksensa tiedot.
Vesihuoltolaitosten vertailu on entistä helpompaa
Nyt avatussa raportointipalvelussa vesihuoltolaitosten asiakkailla on mahdollisuus tutustua oman vesihuol-tolaitoksensa toimintaan ja taloudenpitoon tunnuslukujen avulla. Palvelu mahdollistaa kaikille tiedontarvit-sijoille myös laitosten vertailun. Vesihuoltolaitokset hyötyvät siitä, että päällekkäinen tiedonsyöttö on vä-hentynyt.
Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitosten kustannukset, uus- ja korjausinvestoinnit mukaan luettuina, katetaan asiakkailta perittävin maksuin. Kustannusten kattamista voidaan tarkastella toiminnan tuottoja ja kuluja vertaamalla. Joillakin laitoksilla tuotot eivät kata edes kaikkia toiminnasta aiheutuvia käyttökuluja, toiset taas tulouttavat omistajilleen merkittävän osan tuotosta. Toisaalta verkostojen ikääntyminen luo paineita investoida verkostojen saneerauksiin.
VEETI kertoo myös vesijohto- ja viemäriverkon kunnosta
VEETI-järjestelmään toimitettujen tietojen perusteella vesihuoltolaitosten tuloutus tuloksestaan suhteessa laitoksen liikevaihtoon on keskimäärin kymmenen prosenttia vaihteluvälin ollessa 0–30 prosenttia. Vesijoh-toverkon ja viemäriverkon kuntoa voidaan arvioida epäsuorasti laskuttamattoman veden osuudella. Vesi-johdossa laskuttamaton vesi kuvaa verkostosta vuotavan veden ja kunnossapidossa käytetyn veden määrää.
Viemäriverkostossa laskuttamaton vesi kuvaa viemäreihin johdettua hulevettä tai viemäreihin rakenteiden heikkokuntoisuuden vuoksi suotautuvaa vettä. Laskuttamattoman talousveden osuus Suomen vesi-johtoverkostossa on yli 20 prosenttia ja jätevesiverkostossa yli 45 prosenttia. Kuitenkin putkirikkojen määrä kertoo paremmin vesijohtoverkostojen kunnosta. Putkirikkoja Suomessa tapahtuu vuosittain VEETI:in toi-mitettujen tietojen perusteella keskimäärin 16 kappaletta sataa putkistokilometriä kohti.
Vesihuollon tiedonhallinnan kehittämistyö on toteutettu vuosina 2011–2016. Hanketta on rahoittanut val-tiovarainministeriö ja sen ohjauksesta on vastannut maa- ja metsätalousministeriö yhdessä muiden vesi-huoltoa ohjaavien ministeriöiden sekä vesihuoltotiedon käyttäjien kanssa. Toteutus ja ylläpito on Suomen ympäristökeskuksen vastuulla. Maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen ympäristökeskus seuraavat palvelun käyttöönottoa vesihuoltolaitoksissa.
Tietopalvelun lyhytosoite on: www.ymparisto.fi/vesihuoltolaitokset
Maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen ympäristökeskus kannustavat kaikkia vesihuoltolaitoksia ja asiak-kaita palvelun hyödyntämiseen!
Lisätietoja:
vesiylitarkastaja Katri Vasama, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 241, etunimi.sukunimi@mmm.fi
ryhmäpäällikkö Jyrki Laitinen, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 346, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
