FI SV EN

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020

Maaseutuohjelman toteutusta jatkettiin siirtymäkauden 2021-2022 ajan. Sidottujen varojen maksatuksia voidaan jatkaa 2025 loppuun saakka (ns. n+3). Maaseutuohjelmasta löydät tietoa arkistoidusta osoitteesta https://arkisto.maaseutu.fi/. Huomioithan, että sivustoa ei enää päivitetä.

Rahoituskaudella 2023-2027 maaseudun kehittämisen toimenpiteet sisältyvät Suomen CAP-suunnitelmaan. Tietoa CAP-suunnitelmasta löydät lisäksi osoitteesta maaseutu.fi

 

Manner–Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 eli maaseutuohjelma oli keskeisin väline maatalouden uudistamisessa ja maaseudun kehittämisessä. Maaseutuohjelman avulla tähdättiin elinvoimaisen maaseudun säilymiseen, ympäristön tilan paranemiseen, uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön, eläinten hyvinvoinnin parantamiseen ja osaamisen kehittämiseen.

Maaseudun kehittämisen painopisteet

Suomen maaseutua kehitettiin sekä Manner-Suomen että Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien toimenpiteillä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kolme strategista painopistettä vuosille 2014–2020 olivat:

  • Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla.
  • Monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista.
  • Lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua.


Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteet olivat seuraavat:

  • osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät,
  • ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tehostuvat,
  • luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat,
  • maaseudun yritystoiminta monipuolistuu ja työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat,
  • maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu ja
  • maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään ja arvostuksiin tuottamalla laadukasta ruokaa ja parantamalla eläinten hyvinvointia.

Maaseutuohjelman toimenpiteet

Maaseutuohjelmaa toteutettiin monipuolisen toimenpidevalikoiman avulla.

  • Koulutus ja tiedonvälitys
  • Neuvonta
  • Investoinnit fyysiseen omaisuuteen
  • Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen
  • Maaseudun palveluiden ja kylien kehittäminen
  • Ympäristökorvaukset
  • Luonnonmukainen tuotanto
  • Luonnonhaittakorvaukset
  • Eläinten hyvinvointi
  • Yhteistyö ja innovaatiot (sisältäen EIP)
  • Leader
  • Tekninen apu

Tukea maaseudun uudistajille

Ohjelman rahoitus painottui maatalousyrittäjille suunnattuihin tukiin. Maatalousyrittäjille maksettavien tukien avulla varmistetaan, että Suomen oloissa harjoitetaan jatkossakin ympäristönäkökohdat huomioon ottavaa maataloutta. Rahoitusta kohdennettiin maatalousyrittäjille korvauksina viljelystä Suomen pohjoisissa luonnonoloissa sekä maatalouden ympäristötyöstä. Ympäristökorvaukset tuovat laajat mahdollisuudet edistää ympäristöasioita niin maatiloilla kuin laajemminkin. Luonnonmukaista tuotantoa kehitettiin maaseutuohjelman investointi-, yritys- ja hanketuilla sekä ympäristö- ja luomukorvauksen kautta. Ohjelma sisälsi neuvontaa ja koulutusta, jotka lisäävät muun muassa energiatehokkuuden, ympäristöasioiden ja eläinten hyvinvoinnin osaamista. Maatilat voivat saada tukia myös erilaisiin kilpailukykyä lisääviin investointeihin.

Maaseutuohjelman rahoituksella tuettiin myös maaseudun yritystoiminnan kasvua ja työpaikkojen lisäämistä. Maaseudun pienet ja keskisuuret yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä, joille maaseutuohjelma oli apu yritystoiminnan aloittamiseen ja uudistamiseen sekä investointeihin. Yritykset pystyivät hakemaan tukea muun muassa tuotekehitykseen, markkinointiin, kokeiluihin, kansainvälistymiseen ja yhteistyöhön. Ohjelman tavoitteena oli luoda käytännön edellytyksiä erityisesti biotaloudelle, missä tutkimustiedon ja olemassa olevan osaamisen hyödyntäminen on tärkeää.

Maaseudun asukkaat pystyivät hyödyntää ohjelman tukia kehittääkseen alueensa viihtyisyyttä, saavutettavuutta tai palveluja. Ohjelma tuki uutta teknologiaa ja toimintatapoja, joilla palveluja voidaan kehittää. Maaseudun laajakaistayhteyksien parantuminen lisäsi mahdollisuuksia yrittäjille ja kasvattaa maaseudun vetovoimaa asuinpaikkana.

Kehittäjäorganisaatiot, kunnat, yritykset ja asukkaat yhdessä pystyivät valmistelemaan paikallisia, alueellisia tai kansainvälisiä hankkeita elinkeinojen, osaamisen ja palveluiden kehittämiseksi.

Maaseutuohjelman rahoitus

Vuodet 2014–2020 kattavan ohjelmakauden julkinen rahoitus oli 8 365 miljardia euroa. Maaseudun kehittämistä rahoitetaan osaksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta ja osa rahoituksesta on kansallista. Kansallinen rahoitusosuus sisältää valtion ja kuntien rahoitusta. Julkisen rahoituksen lisäksi käytössä on myös yksityistä rahoitusta.

Siirtymäkausi

Maaseutuohjelman 2014-2020 toteutusta jatkettiin siirtymäkaudella 2021-2022. Siirtymäkaudella maaseutuohjelman toimenpiteet jatkuivat, mutta rahoitus tuli uuden kauden varoista.

Päätökset tehdään lähellä asiakasta

Maaseutuohjelmaa toteutettiin valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Lähtökohtana olivat alueiden omat tarpeet ja vahvuudet.

Suomen maaseudun kehittämisen hallinto on hajautettu seuraavasti:

  • Kunnista haetaan ympäristökorvausten sitoumukset, luonnonhaittakorvaukset sekä eläinten hyvinvointikorvaukset.
  • Leader-ryhmät rahoittavat paikallisten kehittämisstrategioiden mukaisia hankkeita ja yritysten investointeja.
  • ELY-keskukset rahoittavat maatilojen ja muiden yritysten investointeja, ei-tuotannollisia investointeja ja alueensa kehittämishankkeita. ELY-keskukset tekevät ympäristösopimukset. Ne myös myöntävät muiden kuin maatilayritysten perustamis- ja investointitukia.
  • Ruokavirasto vastaa tukien toimeenpanon ohjeistamisesta, sähköisestä asioinnista ja tietojärjestelmistä sekä tukien maksamisesta. Ruokavirasto vastaa myös osasta tukien valvontaa.
  • Maa- ja metsätalousministeriö toimii maaseuturahaston hallintoviranomaisena. Ministeriö vastaa ohjelman laadinnasta, ohjelman toimenpiteiden suunnittelusta, lainsäädännöstä, rahoituksesta sekä rahoituksen jaosta alueiden käyttöön.

Ota yhteyttä

Maaseudun voimavarojen kehittämisessä hakijoita palvelevat kuntien maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueet, ELY-keskukset ja Leader-ryhmät. Tarkista, mikä taho neuvoo rahoituksen hyödyntämisessä asuinkunnassasi. Innostu ideoista, hae rahoitusta ja tartu toimeen!

Katso video

Manner-Suomen maaseudun vuoteen 2020 ulottuva ohjelmakausi jatkoi maaseudun kehittämistä entistäkin elinvoimaisemmaksi. Sellaiseksi, että se hyödyttää meitä kaikkia.

Muualla verkossa

Arkisto.maaseutu.fi - Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman arkistoitu verkkopalvelu (ei päivitetä)
Maaseutu.fi - CAP-suunnitelman 2023-2027 verkkopalvelu kaikille maaseudun kehittämisestä kiinnostuneille
Ohjelma-asiakirja 2014-2020
Leader Suomi
Ruokavirasto.fi
ELY-keskukset
Maaseutupolitiikka.fi: Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE)
EU-rahoitusneuvonta 
Rakennerahastot.fi
Kylätoiminta

Further information

Tiina Malm, Ministerial Adviser 
Ministry of Agriculture and Forestry, Food Department, Unit for Rural Development Telephone:0295162428   Email Address: