Hallitus panostaa siniseen biotalouteen

Hallitus vauhdittaa sinistä biotaloutta, joka tähtää vesiluonnonvarojen monipuoliseen hyödyntämiseen. Uutta kasvua haetaan esimerkiksi vesiviljelystä ja suomalaisen vesiosaamiseen perustuvasta viennistä. Sininen biotalous on osa hallituksen biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen kärkihankekokonaisuutta.

– Suomella on runsaiden vesiluonnonvarojen, monialaisen osaamisen ja hyvän maineen ansiosta erinomaiset edellytykset olla mukana maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemisessa ja laajentaa sinisen biotalouden liiketoimintaa. Vesiluonnonvaroissa on runsaasti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, sanoo maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Tiilikaisen mukaan uusia ja innostavia esimerkkejä ovat ratkaisut, joissa hyödynnetään energiaa tai ravinteita, jotka muutoin menisivät hukkaan tai kuormittaisivat vesiluontoa. Esimerkiksi kalanviljelyssä voidaan hyödyntää teollisuuden lauhdelämpöä ja kasvinviljelyssä puolestaan kalanviljelyssä syntyviä ravinteita. Tällöin vesi ja siihen liittyvät teknologiat yhdistävät erillisinä pidettyjä toimialoja.

– Meillä Suomessa on monia muita maita paremmat edellytykset perinteiset sektorirajat ylittäviin ratkaisuihin. Nyt on rohkeasti kokeiltava uusia lähestymistapoja, kannustaa ministeri Tiilikainen.

Maa- ja metsätalousministeriö laatii laajapohjaisessa ja avoimessa yhteistyössä alan toimijoiden kanssa sinisen biotalouden kansallisen kehittämissuunnitelman. Siinä tunnistetaan uusien ja nykyisten liiketoimintojen kasvun mahdollisuudet sekä niiden edellyttämät toimenpiteet.

Suomen vesifoorumin kanssa käynnistetään tänä syksynä vesivientiohjelma, joka edistää yritysten ja julkishallinnon laitosten sekä korkeakoulujen vesiosaamisen vientiä. Maailmanlaajuisesti nopeimmin kasvavassa alkutuotannon muodossa eli kalanviljelyssä käynnistetään käytännön kokeiluhanke, jossa kehitetään Suomen olosuhteisiin sopivia uuden sukupolven teknologisia ratkaisuja.

Maa- ja metsätalousministeriön teettämän selvityksen mukaan maamme sinisen biotalouden arvo on tällä hetkellä vähintään 8,5 miljardia euroa.  Tärkeimpinä liiketoimintakokonaisuuksia ovat vesiliiketoiminta, energian tuotanto, kalatalous ja vesistöjen vetovoimaisuuteen perustuva matkailu. Lisäksi vesiluonnonvarojen aineettomien arvojen merkitys on hyvin suuri.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
maatalous- ja ympäristöministerin erityisavustaja Jukka-Pekka Kataja, p. 050 341 9934
erityisasiantuntija Timo Halonen, p. 0295 16 2411
neuvotteleva virkamies Minna Hanski, p. 0295 16 2360