Suomi ja Ruotsi sopivat Tornionjoen kalastusmääräyksistä kalastuskaudelle 2015
Maa- ja metsätalousministeriö päivitti Ruotsin meri- ja vesiviranomaisen kanssa Tornionjoen kalastussääntöä, joka kuuluu Suomen ja Ruotsin väliseen rajajokisopimukseen. Säännöistä neuvotellaan vuosittain, jotta ne pysyisivät ajan tasalla suhteessa kalakantojen tilaan. Samalla pyritään varmistamaan, että kalastus on sopimusalueella kestävää.
Maa- ja metsätalousministeriö päivitti Ruotsin meri- ja vesiviranomaisen kanssa Tornionjoen kalastussääntöä, joka kuuluu Suomen ja Ruotsin väliseen rajajokisopimukseen. Säännöistä neuvotellaan vuosittain, jotta ne pysyisivät ajan tasalla suhteessa kalakantojen tilaan. Samalla pyritään varmistamaan, että kalastus on sopimusalueella kestävää.
Allekirjoitetussa pöytäkirjassa sovittiin Tornionjoen kalastussääntöön seuraavat tarkennukset:
Taimenen vapautuspakko Tornionjoen kalastusalueella
• Tornionjoen kalastusalueen meri- ja jokialueella saaliiksi saadut taimenet on välittömästi laskettava takaisin veteen elävänä tai kuolleena, eikä taimenta saa tarkoituksella pyytää alueella. Määräyksen tavoitteena on elvyttää uhanalaisia meritaimenkantoja.
Kalastus kiinteillä pyydyksillä merialueella
• Merialueella käytettävät kiinteät pyydykset on koettava päivittäin, ja pyydys on nostettava kokonaan ylös vedestä. Näin kalastuksen valvojat voivat tarkistaa, onko pyydykseen jäänyt lohia tai taimenia, jotka pitää vapauttaa.
Verkkokalastus jokialueella
• Muiden lajien kuin lohen ja taimenen kalastus kulkuverkolla ja kulteella on sallittu ainoastaan kalastussäännön liitteessä mainituissa apajapaikoissa 1.8.–14.9. Määräyksen tarkoituksena on suojella vaellussiikakantoja ja keskittää siian pyynti elokuun nousukauteen. Lisäksi halutaan vähentää kulkuverkkokalastusta heinäkuussa, jolloin on lohen tärkeä nousukausi.
• Siian kalastus ankkuroidulla verkolla on sallittu Könkämäenon hitaasti virtaavissa vesissä, suvannoissa ja järvissä 15.9.−30.9.
• Kalastussäännön liitteessä mainituissa apajapaikoissa on sallittua käyttää tai säilyttää veneessä samanaikaisesti enintään yhtä kulkuverkkoa venekuntaa kohden. Tavoitteena on vähentää kulkuverkkokalastuksen pyyntipainetta ja parantaa valvomisen edellytyksiä.
Lippokalastus jokialueella
• Lippoaminen on kalastustapa, jossa pyyntiväline on pitkän varren päässä oleva ohuesta verkosta kudottu haavi eli lippo, jota kuljetetaan joen pohjan tuntumassa. Siian lippoaminen jokialueella on sallittu vain lipolla, joka on valmistettu enintään 0,40 millimetrin vahvuisesta yksisäikeisestä nailonlangasta eli monofiililangasta. Näin halutaan varmistaa, että siiat eivät tartu käytetyn lipon silmiin.
• Lohen lipoaminen on sallittu jokialueella kalastussäännön liitteessä mainituissa apajapaikoissa 15.6.–30.6. Siikaa voi puolestaan lipota näissä apajapaikoissa 15.6.–14.9.
Lohen lippoamisen sallittua aikaa pidennettiin nyt hiukan, ja muutoksen vaikutuksia seurataan huolella.
Mateen kalastus jokialueella
• Madetta saa kalastaa koukulla, maderysällä ja -merralla sekä pilkkimällä jään päältä myös 15.9.−15.12., vaikka se on yleinen kieltoaika. Näin halutaan sallia perinteinen jään päältä tapahtuva mateen kalastus ja pilkkiminen.
Suomi ehdotti, että kalastaminen kiinteillä pyydyksillä aloitettaisiin sopimusalueella 25.6. eikä 17.6. kuten Ruotsi tähän asti on sallinut. Ruotsin meri- ja vesiviranomainen ei kuitenkaan ollut valmis hyväksymään Suomen esitystä. Varrellisen nostokoukun käyttöä ei Suomen toiveesta kielletty eli nostokoukkua voi jatkossa kalastussäännön mukaisesti käyttää sopimusalueella.
Allekirjoitetun pöytäkirjan mukaisia määräyksiä aletaan soveltaa 1.6.2015 alkaen. Määräykset viedään kansalliseen lainsäädäntöön valtioneuvoston asetuksella.
Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, p. 0295 162 494
neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste, p. 0295 162 152
