Suunnitelma haitallisten vieraslajien torjumiseksi lausuntokierrokselle
Katriina_Ko_no_nen_Vieralajitfi.jpg/bb9385f8-4d7a-327c-caa6-0ff75a3eb6e3?t=1775110908317&width=1200)
Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja, miten kansallisen vieraslajiluettelon uusimpia haitallisia vieraslajeja voidaan torjua parhaiten. Suunnitelmaehdotuksessa esitetään erilaisia torjuntatoimia ja niiden toteuttajia. Vastausaika päättyy 11.5.2026.
Suomen on EU:n vieraslajilainsäädännön mukaan pyrittävä hävittämään alueellaan jo esiintyviä haitallisia vieraslajeja tai estämään niiden leviäminen.
Uusin hallintasuunnitelmaehdotus täydentää edellisiä jo hyväksyttyjä hallintasuunnitelmia, ja yhdessä suunnitelmat muodostavat kokonaisuuden haitallisten vieraslajien torjumiseksi Suomessa.
Järjestyksessään kuudennesta hallintasuunnitelmasta pyydetään lausuntoja viranomaisilta ja muilta toimijoilta sekä sidosryhmiltä. Myös kansalaiset voivat esittää näkemyksensä.
Hallintasuunnitelmassa esitetään ensisijaiset torjunta-alueet ja -toimenpiteet kuudelle kasvilajille ja yhdelle eläinlajille, jotka lisättiin Suomen kansalliseen haitallisten vieraslajien luetteloon vuonna 2023.
Lajeista neljä, isopiisku, kanadanpiisku, korkeapiisku ja valkopajuangervo, on kotoisin Amerikan mantereilta. Viitapihlaja-angervo on Aasiasta, vuorivaahtera Euroopasta ja mustapääetana Itä-Euroopan ja Länsi-Aasian rajalta.
Kaikilla näillä lajeilla on useita leviämisreittejä Suomeen. Kasvit leviävät sekä ihmisen tahallisen että tahattoman toiminnan seurauksena. Mustapääetana leviää Suomeen ja Suomessa tahattomasti ihmistoiminnan seurauksena lähinnä kasvi- ja taimimateriaalin sekä maa-aineksen mukana.
Korkeapiiskua lukuun ottamatta kasvilajit sekä mustapääetana ovat vakiintuneet Suomen luontoon, ja niiden torjunta vaatii välittömiä toimenpiteitä.
Hallintasuunnitelmaehdotus perustuu Luonnonvarakeskuksen tuoreeseen selvitykseen ja riskianalyysiin siitä, miten laajasti lajit Suomessa esiintyvät, mitä väyliä pitkin ne pääsevät tahattomasti leviämään ja miten niitä voitaisiin kustannustehokkaimmin torjua.
Lajikohtaisten toimenpide-ehdotusten lisäksi hallintasuunnitelma sisältää yleisiä toimenpide-ehdotuksia vieraslajiviestintään, vieraslajien hallinnan toimenpanoon ja tutkimukseen.
Haitalliset vieraslajit ovat luonnon monimuotoisuuden yksi merkittävimmistä uhkatekijöistä, joten niiden torjunta on keskeinen keino estää luontokatoa. Torjunnalla estetään myös vieraslajien aiheuttamia taloudellisia, terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja.
EU:n sekä kansallista vieraslajiluetteloita päivitetään tarpeen mukaan lajien haitallisuuden perusteella.
Maa- ja metsätalousministeriö on jo aiemmin vuosina 2018, 2019, 2021 ja 2024 hyväksynyt hallintasuunnitelmat EU:ssa haitallisiksi säädettyjen vieraslajien torjumiseksi ja vuonna 2020 kansallisesti haitalliseksi säädettyjen vieraslajien torjumiseksi.
Vieraslajiluettelossa olevia lajeja ei saa päästää ympäristöön, eikä niitä saa tuoda maahan, myydä, kasvattaa tai pitää hallussa.
Kansalaisia kannustetaan ilmoittamaan havaintojaan vieraslajiportaaliin Vieraslajit.fi ja osallistumaan vieraslajien torjuntaan. Samalla kannustetaan maanomistajia ja kuntia tiedostamaan vastuunsa maillaan olevien vieraslajien torjunnasta.
Vieraslajien hallintasuunnitelmat muualla verkossa
Lausuntopyyntö ehdotuksesta haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi IV Lausuntopalvelussa
Luonnonvarakeskuksen taustaraportti hallintasuunnitelmaehdotukselle
Lisätietoa vieraslajeista Suomessa osoitteessa Vieraslajit.fi
Lisätiedot vieraslajien hallintasuunnitelmasta maa- ja metsätalousministeriöstä
ympäristöneuvos, Johanna Niemivuo-Lahti (8.4. alkaen), p. 0295 162 259, etunimi.sukunimi@gov.fi
lainsäädäntöneuvos, Karin Cederlöf, p. 0295 162 063, etunimi.sukunimi@gov.fi
