Ravitsemusneuvottelukunta suosittaa jodioidun suolan kattavaa käyttöä

Väestön joditilanteen parantamiseksi Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) suosittaa ottamaan käyttöön jodioidun suolan, jossa on jodia 25 mikrogrammaa (µg/g). Jo viime kesänä VRN suositti jodioidun suolan käyttöä kodeissa ja joukkoruokailussa. Nyt suositus laajennetaan koskemaan koko elintarviketeollisuutta.

Ravitsemusneuvottelukunta arvioi, että näin voitaisiin palauttaa väestön jodin saanti aikaisemmalle hyvälle tasolle. Suolan kokonaissaantia on kuitenkin pyrittävä vähentämään sen terveyshaittojen vuoksi. Suolan saantisuositus on enintään viisi grammaa vuorokaudessa.
 

Neuvottelukunta suosittaa elintarviketeollisuutta, alkaen leipomoista, käyttämään jodioitua suolaa tuotannossaan. Leivän jodioinnista on kansainvälisesti hyvät kokemukset, sillä siitä hyötyy suuri osa väestöstä. Eläinperäisten jodin lähteiden (maitotuotteiden, kalan ja kananmunien) rinnalla leipä parantaa esimerkiksi vegaanien ja maidotonta ruokavaliota noudattavien jodin saantia. Täysjyväleipä kuuluu suositeltavaan ruokavalioon, ja sen käyttöä voidaan lisätä.

Tavoitteena jodin puutteen ehkäisy

Jodi on välttämätön ravintoaine, jota tarvitaan kilpirauhashormonien valmistukseen sekä sikiön ja lapsen normaaliin kasvuun ja kehitykseen. Jodin puute aiheuttaa kilpirauhasen suurentumista eli struumaa, joka oli tavallinen vielä 1900-luvun alkupuolella. Sikiökaudella jodin puute voi aiheuttaa neurologisia kehityshäiriöitä.

Suomalaisten jodin saanti ravinnosta on vähentynyt lähes kolmannekseen siitä mitä se oli parhaimmillaan 60-luvulla, kun jodioitu suola otettiin käyttöön. Väestön joditila virtsan jodierityksellä mitattuna oli erinomainen aina 2000-luvun alkuun saakka. WHO:n väestötason mittareilla arvioituna suomalaisilla on nyt lievä jodin puutos.

Ravitsemusneuvottelukunnan jodisuosituksella ehkäistään jodin puutosta ja turvataan riittävää jodin saantia etenkin niillä, joilla se on matala. Jodin puutoksesta johtuva struuma ei ole lisääntynyt Suomessa, vaan suosituksen lähtökohtana on käytetty yhteispohjoismaisia väestötason jodin saantisuosituksia. Ruokasuosituksen mukaisessa ruokavaliossa, jossa käytetään suolana jodioitua suolaa, ei ole tarvetta jodia sisältävien ravintolisien käyttöön.

Jodioidun suolan käyttöönotto ei lisää liikasaannin riskiä millään väestöryhmällä. Suolan jodiointi ja sen käyttö elintarvikkeissa on maailmanlaajuisesti käytetyin ja turvalliseksi osoittautunut toimenpide ravinnon jodipitoisuuden nostamiseksi. Sen sijaan merilevävalmisteiden käyttö voi johtaa liikasaantiin. Merilevävalmisteita, joiden jodipitoisuutta ei tiedetä tai joissa on korkea pitoisuus, ei pitäisi käyttää lainkaan.

Väestön jodinsaantia seurattava

Valtion ravitsemusneuvottelukunta pitää tärkeänä, että väestön jodin saantia ja joditilannetta seurataan säännöllisesti. Seurannan piirissä on oltava sekä aikuiset että jodin saannin suhteen haavoittuvat ryhmät, etenkin lapset sekä raskaana olevat ja imettävät naiset. Neuvottelukunta seuraa jodioidun suolan käyttöönottoa joukkoruokailussa ja elintarviketeollisuudessa.

Ravitsemusneuvottelukunnan toimenpidesuositus kokonaisuudessaan

Lisätietoja:
Arja Lyytikäinen
Valtion ravitsemusneuvottelukunta, pääsihteeri
Puh. 029 530 4292 ja 050 4099 860
arja.lyytikainen@evira.fi
www.vrn.fi

Erkki Vartiainen
Valtion ravitsemusneuvottelukunta, puheenjohtaja
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ylijohtaja
Puh. 029 524 8622 ja 050 569 1157
erkki.vartiainen@thl.fi

Iris Erlund
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, erikoistutkija
Puh. 029 524 8466
iris.erlund@thl.fi