CAP-suunnitelman alustavista vaikutuksista ja saavutetuista tuloksista on julkaistu ensimmäisiä arviointeja. Arvioinnit selvittävät, mitä tuloksia ja vaikuttavuutta on saatu aikaan maatalouden yrittäjätuloon ja kilpailukykyyn, eläinten hyvinvointiin sekä maatalousluonnon monimuotoisuuteen ja maatalouden päästöihin liittyen. Lisäksi arvioinnit sisältävät suosituksia, miten CAP-suunnitelmaa ja seuraavaa politiikkakautta tulisi kehittää.

EU:n maatalousrahoituksen suorilla tuilla ja luonnonhaittakorvauksilla on ollut merkittävä rooli maatalouden resilienssin vahvistamisessa erityisesti markkina- ja sääolosuhteiden vaihteluissa. Tuet ovat toimineet vakaana ja ennakoitavana tulonlähteenä, jotka tasaavat yrittäjätulojen vaihtelua eri tuotantosuunnissa. Koska tukien määrä ei tulevaisuudessa todennäköisesti lisäänny, olisi arvioinnin mukaan tarkoituksenmukaista vahvistaa muita resilienssiä lisääviä välineitä. Pidemmällä aikavälillä tukijärjestelmän painopistettä tulisi siirtää vähitellen suorista pinta-alaperusteisista tuista kohti riskinhallintaa ja tulosperusteisia tukimuotoja. Näiden tukien suunnittelussa resilienssin vahvistamisen tulisi olla keskeinen tavoite. Nykyisen CAP-suunnitelman toimenpiteissä pitäisi pystyä myös huomioimaan riskit, joiden todennäköisyys kasvaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen tai erilaisten eläintautien leviämisen seurauksena. Arvioinnissa suositellaan, että CAP-suunnitelman riskienhallintakokonaisuuden pitäisi pystyä vastaamaan sääriskiin liittyvään kriisinhallintaan.  

Suorien tukien kohdentuminen tilan koosta riippumatta on Suomessa vertailumaita tasapainoisempaa. Tästä syystä keskittymiskehitystä hillitsevän uudelleenjakotuen tarve on monia EU-maita vähäisempää, kun suorat tuet eivät keskity Suomessa suurimmille tiloille. Suomen ratkaisu pitää uudelleenjakotuen osuus maltillisena on ollut perusteltu ratkaisu kilpailukyvyn kehittämisen näkökulmasta.

Eläinten hyvinvointi: Vapaaporsitus yleistynyt, hyvinvointisuunnitelmissa parantamisen varaa

Eläinten hyvinvoinnin osalta todetaan, että vapaaporsitus on yleistynyt, naudat laiduntavat enemmän ja lypsylehmien poistoikä on noussut. Lypsylehmän poistoikä kertoo, kuinka kauan lehmä pysyy tuotannossa, ja sillä on suuri merkitys sekä viljelijän taloudelle että eläinten hyvinvoinnille. Broilereiden jalkapohjaterveys on paremmalla tasolla ja pääosin hyvä. Broilerien jalkapohjaterveys on keskeinen hyvinvoinnin mittari. Hyvät jalkapohjat tarkoittavat, että siipikarja voi liikkua normaalisti, kasvaa terveesti ja tuottaa laadukasta lihaa. Eläinten hyvinvointikorvauksen merkittävimpiä muutoksia ovat olleet kivunlievityksen käyttöönotto esimerkiksi kastraation yhteydessä ja lisääntynyt eläinten kytkemättä pitäminen, erityisesti vapaaporsituksen yleistyminen. 

Arviointi tuo esille, että muutoksiin vaikuttavat myös CAP-suunnitelman ulkopuoliset tekijät, kuten esimerkiksi meijereiden vaatimukset, Naseva- ja Sikava-järjestelmät, investoinnit, neuvonta ja kuluttajien odotukset. Eläinten hyvinvointikorvauksen hyvinvointisuunnitelmien hyöty eläinten hyvinvoinnin parantamisessa jää valtaosalla tiloista todennäköisesti hyvin vähäiseksi. Käytännössä tilat täyttävät niitä niukkasanaisesti, lähinnä tuotanto-olosuhteita painottaen ja harvoin päivittäen. Hyvinvointisuunnitelmien vaikuttavuus eläinten hyvinvointiin on arvioinnin mukaan heikko. Toisaalta arvioinnit perustuvat saatavilla olevaan aineistoon, eikä CAP-suunnitelman vaikutusta kehityksestä pystytä yksiselitteisesti vahvistamaan. 

Ympäristö ja ilmasto: Monimuotoisuuskaistat vähentyneet ja energiainvestoinnit hillinneet päästöjä 

Viljelemättömien pientareiden ja kaistojen merkitys maatalousympäristön monimuotoisuudelle on kiistaton. Ne tarjoavat elinympäristöjä lukuisille eliöryhmille, kuten pölyttäjille ja linnuille. Niiden määrä on kuitenkin vähentynyt. Vapaaehtoinen monimuotoisuuskaistojen toteutus on jäänyt vähäiseksi. Peltoympäristön lajistoa edistäisi monivuotisten nurmi- ja kesantoalojen lisääminen ja kohdentaminen peltoalueiden keskiosiin. Peltomaan ulkopuolisten elinympäristöjen hoidon siirtyminen kiinteään hehtaarikorvaukseen on johtanut siihen, että osa aiemmista sopimusalueista on jäänyt tuen ulkopuolelle. Arvioinnissa suositellaan, että paras keino hoitoalan kasvattamiseen olisi lisätä kertaluonteisen raivaustoimenpiteen suosiota sekä selvitettävä johtuuko sen vähäinen käyttö korvaustason riittämättömyydestä vai muista syistä. CAP-suunnitelman tukitoimet tuotantoeläinten ja -kasvien geneettiseen monimuotoisuuden lisäämiseen ovat olleet merkittävässä roolissa alkuperäisrotujen ja -lajikkeiden säilyttämisessä. 

CAP-suunnitelman toimenpiteillä on ollut toivottuja vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillintään. Esimerkiksi investointituet ovat lisänneet uusiutuvan energian kapasiteettia sekä vähentäneet päästöjä maataloudessa. Merkittävä osa maatalouden kasvihuonekaasupäätöistä syntyy uuden pellon raivauksen myötä. CAP-suunnitelman myötä uuden pellon raivaus on vähentynyt merkittävästi, mutta turvemaiden osuus uusista lohkoista on yhä korkea. Turvemaiden viljely tuottaa merkittävän osan maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä. Turvemaiden nurmiviljely on kasvihuonekaasupäästöjen kannalta yksivuotisten kasvien viljelyä parempi vaihtoehto. Yksivuotisten kasvien osuus turvemailla on säilynyt kuitenkin lähes ennallaan. Arvioinnin mukaan CAP-suunnitelmalle asetettu 0,8 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (Mt CO2-ekv.)  kasvihuonekaasupäästövähennystavoite vuoteen 2027 mennessä ei toteutuneella kehityksellä tule toteutumaan. Arviointi kuitenkin korostaa, että CAP-suunnitelma tukee Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista, mutta merkittäviä politiikkauudistuksia tarvitaan, jotta päästövähennystavoitteet saavutetaan vuoteen 2030 mennessä. 

Helmikuussa 2026 kokoontuva seurantakomitea keskustelee arviointien suosituksista ja päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä Suomen CAP-suunnitelmaan. 

Linkit julkaistuihin arviointeihin: 

Arviointi Suomen CAP-suunnitelman vaikutuksista maatalouden kannattavuuteen ja kilpailukykyyn (MAAT)

Arviointi Suomen CAP-suunnitelman käytössä olevien maatalouden riskienhallintavälineiden toimivuudesta (RISKI)

Suomen CAP-suunnitelman 2023–2027 eläinten hyvinvointiin, terveyteen ja bioturvaan liittyvien toimenpiteiden tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi (EHT)

Arviointi CAP-suunnitelman 2023–2027 merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle ja maisemalle (LUMO)

Arviointi CAP:n vaikutuksista maatalouden ilmastonmuutoksen hillintään (ILMA)

Arviointi CAP:n vaikutuksista ravinteiden tehokkaaseen hyödyntämiseen ja kasvinsuojeluun (KUORMITUS)

Arviointeja käsitellään tarkemmin maa- ja metsätalousministeriön ja maaseutuverkoston yhteisessä arviointiseminaarissa 2.12.2025.

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (CAP = Common Agricultural Policy) tarkoittaa sitä, että maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevia sääntöjä ja tukijärjestelmiä ohjataan EU-tasolla keskitetysti. Jokainen EU:n jäsenmaa on laatinut vuosille 2023–2027 oman kansallisen CAP-suunnitelman, jolla yhteistä maatalouspolitiikkaa toteutetaan.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

Minna-Mari Kaila 
Osastopäällikkö, ruokaosasto (CAP-suunnitelma)
Puh. 029 5162 217

Eero Pehkonen
Neuvotteleva virkamies (CAP-arviointi)
Puh. 029 5162 217

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

Kaikki julkaistut arvioinnit kootusti maaseutu.fi

Kuva: Mediafarmi.