Ilmaista ruokaa ei ole - lahjoitusruoka edistää ruokajärjestelmän kestävyyttä 

Ruokahävikki eli syömäkelpoisen ruoan heittäminen roskiin kuormittaa ympäristöä ja on taloudellisesti kannattamatonta. Lisäksi se on sosiaalisesta näkökulmasta täysin kestämätöntä.

Ruokahävikin vähentäminen on yksinkertainen keino lisätä koko ruokajärjestelmän kestävyyttä. Ruokahävikin vähentäminen onkin linjattu tavoitteeksi monessa politiikkadokumentissa ja se on myös hallitusohjelmassamme: ”Puolitetaan ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä” sekä ”Vähennetään (ruokahävikkiä) poistamalla esteitä, lisäämällä kannusteita ja monistamalla hyviä käytänteitä”. 

Käynnissä olevat toimet ja hyvät käytänteet hävikin vähentämiseksi on Luken toimesta koottu yhteen Suomen ruokahävikkitiekartta -hankkeessa, jota myös MMM rahoittaa. Tiekartta toimii osana valtakunnallista jätesuunnitelmaa VALTSU:a, joten tarkistuksia ja päivityksiä tehdään myös jätedirektiivin pohjalta.

Jätedirektiivi edellyttää jäsenmaita raportoimaan elintarvikejätteensä komissiolle vuodesta 2020 lähtien. Velvoite tulee Euroopan komission delegoidusta päätöksestä elintarvikejätteen mittaamisesta (2019/1597, 2008/98/EY). Suomen ruokahävikin määrää seurataan elintarvikejäte- ja ruokahävikkiseuranta -hankkeessa. Samalla Luke on asetettu Suomen vastaavaksi asiantuntijalaitokseksi, joka raportoi komissiolle Suomen elintarvikejätteen määrästä koko elintarvikeketjun osalta vuosittain.

Meillä rakenteet hävikin seurantaan ovat kunnossa ja lainsäädännön edellyttämällä tasolla, mutta silti voimme jatkaa hävikin vähentämistoimia.  Ruokahävikin ennaltaehkäisyn tulee olla taloudellisesti kannattavampaa kuin ruoan laittaminen roskiin. Tällä hetkellä kaupan myynnistä poistamista tuotteista suurin osa päätyy biokaasulaitoksiin ja eläinrehuksi, samalla kun viikoittain Suomessa 20000 - 25000 ihmistä hankkii ruokansa nk. leipäjonojen kautta.
Ruoka-avun määrää voidaan jossain määrin lisätä selkeyttämällä menettelyä, jolla lahjoittaja voi osoittaa tuotteen arvottomuuden ja voi lahjoittaa ruokaa ilman veroseuraamuksia. Monissa jäsenmaissa on selkeytetty alv-käytäntöjä osana ruokahävikin ennaltaehkäisyä.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin (ETT) suositti myös Suomelle kansallisen ohjeen laatimista lahjoitusruoan alv-tulkintaan v. 2016. Sitä odotetaan edelleen.

Ohjetta ovat toivoneet myös hävikkiruokaa jakavat ja vastaanottavat toimijat: PTY, ETL, EK, Kaupan liitto, Yhteinen pöytä ja Kirkkopalvelut. Lahjoitusruoan alv-tulkintaan tarvitaan aktiivisuutta VM:ltä. Voisiko Suomi tänä syksynä saada kansallisen ohjeen, kun inflaatio laukkaa ennätyslukemissa ja lahjoitusruoalle on kysyntää?

PS. Hävikkiviikkoa vietetään 12.-18.9.2022.

Kirjoittaja on MMM:n neuvotteleva virkamies, joka työskentelee kestävämpien ruokajärjestelmien edistämiseksi.