Hoppa till innehåll
Statsrådet och ministerierna Media

Alkutuotannon kannattavuus huolestutti Ruoka2030 -kyselyssä

Maa- ja metsätalousministeriö
28.8.2017 8.00
Tiedote

Maa- ja metsätalousministeriö kartoitti alkukesästä laajalla kyselyllä sidosryhmien näkemyksiä ja ehdotuksia käytännön toimenpiteiksi ruokapoliittisen selonteon aihepiireistä. Verkossa toteutettuun kyselyyn vastasi 1444 taustamuuttujatiedon antanutta osallistujaa. Alkutuotantoa koskevat kysymykset kirvoittivat eniten vastauksia.

Kyselyllä haettiin näkemyksiä ja ehdotuksia käytännön toimenpiteiksi sekä kerättiin ajatuksia yhteistyöhön ja toimijoihin liittyen. Ruokapoliittinen selonteko on jaettu seitsemään osa-alueeseen, joita ovat alkutuotanto, ruoan reittien monipuolistuminen, tutkimus, neuvonta ja osaamisen kehittäminen, ruokakulttuuri ja ruoan arvostus, kansanterveys, huoltovarmuus sekä kilpailukyky. Vastaajat saivat ottaa kantaa kaikkiin tai vain valitsemiinsa selonteon osa-alueisiin. Vastausraportti on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla www.mmm.fi/ruoka2030.

Kutsua kyselyyn jaettiin sähköpostitse ja sosiaalisen median välityksellä.

– Saimme vastauksia odottamattoman runsaasti. Ne olivat hyvin rakentavia ja niistä kävi ilmi, että asiaan oli todella paneuduttu, kiittelee neuvotteleva virkamies Anna-Leena Miettinen maa- ja metsätalousministeriöstä

Vastanneista 42 prosenttia edusti alkutuotantoa, 11 prosenttia tutkimus-, koulutus- ja neuvontasektoria ja 10 prosenttia elintarviketeollisuutta. Loput jakautuivat tasaisesti muihin taustaryhmiin. Vastaajia pyydettiin asettamaan selonteon osa-alueiden toimenpidelistauksia tärkeysjärjestykseen. Kyselyn perusteella saatiin myös konkreettisia ehdotuksia selonteossa mainittujen toimenpiteiden toteuttamiseksi.

– Alkutuotannon kannattavuusongelma nousi vastauksissa esiin eri näkökulmista ja tätä osa-aluetta koskeviin kysymyksiin vastanneet pitivät sitä selvästi suurimpana haasteena, kertoo Miettinen.

Alkutuotannon haasteiksi koettiin kaupan ketjujen toiminta ja tukipolitiikka. Ruoasta ei vastaajien mielestä makseta kohtuullista hintaa ja sitä ei arvosteta riittävästi. Vastauksissa näkyi myös huoli tuottajien jaksamisesta ja kiinnostus eläinten hyvinvointia kohtaan.

Ruoan reittejä koskeviin kysymyksiin vastanneet pitivät tärkeinä erityisesti ruoan jakelukanavien monipuolistamista, paikallisten ruokajärjestelmien kehittämistä sekä pk-yritysten toimintamahdollisuuksien tukemista, muun muassa hankintaosaamista lisäämällä.

Vastauksissa kaivattiin lisää yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden välille. Uudenlaista yhteistyötä toivottiin myös yksityisten toimijoiden, esimerkiksi paikallisten kauppojen ja tuottajien välille. Ruoka-alan eri tietovarantoja toivottiin avattavan paremmin kaikkien toimijoiden käyttöön.

Vastaajat pitivät tärkeänä ruoka-alan laadukkaan koulutuksen ja osaamisen turvaamista kaikilla koulutusasteilla. Erityisesti vientiosaamisen parantaminen katsottiin tarpeelliseksi.

Ruoan arvostukseen ja ruokakulttuuriin liittyvistä toimenpiteistä keskeisimmiksi arvioitiin ruokahävikin torjuminen ja ruokakasvatus sekä koululaisten ja aikuisväestön joukkoruokailun tukeminen ja siihen kannustaminen.

Ruoka 2030 -ruokapoliittinen selonteko käsiteltiin eduskunnassa keväällä 2017. Eduskunta antoi kannanottonsa selonteosta kesällä ja työ on nyt edennyt toteutusvaiheeseen. Toimeenpanosuunnitelman viimeistelyyn osallistetaan vielä joukko sidosryhmiä. Ruokapoliittisen selonteon verkkokyselyn toteutti maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta Fountain Park Oyj.

Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Anna-Leena Miettinen, p. 040 0330 812

Ruoka 2030 -ruokapoliittista selonteko Suomi-ruokaa meille ja maailmalle

Ruoka ja maatalous