Hoppa till innehåll
Media

Monimuotoisuus huomioon myrskytuhojen korjuussa

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 23.8.2017 10.48
Tiedote

Monimuotoisuuden turvaaminen kannattaa pitää mielessä myrskytuhojen korjaamisessa. Kuluneella vuosikymmenellä useat eri myrskyt ovat kaataneet huomattavan määrän puita Etelä-Suomen talousmetsissä. Vaikka suurin osa tuulenkaadoista korjataan pois hyönteistuhojen estämiseksi, jää osa myrskytuhopuista aina metsään. Tämä näkyy tilastoissa metsien lahopuun määrän kasvuna.

Järeistä rungoista syntynyttä lahopuuta pidetään tärkeänä metsäluonnon tilan ilmentäjänä. Siksi lahopuun määrän hallittu kasvattaminen kuuluu metsäpolitiikan tavoitteisiin.

– Metsänomistajien tulisi toisaalta hyönteistuhojen välttämiseksi huolehtia myrskyn kaatamat puut pois, ja toisaalta metsänluonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi säästää niitä metsään. Tasapainottelu näiden kahden tavoitteen välillä on haasteellista, toteaa erityisasiantuntija Katja Matveinen maa- ja metsätalousministeriöstä.
 
Kiira-myrskystä kärsineissä Uudenmaan ja Kymenlaakson kuusikoissa on viime vuosina koettu kirjanpainaja-kuoriaisen tuottamia metsätuhoja. Tämän vuoksi juuri nyt on syytä olla huolellinen myrskytuhojen korjaamisessa. Myrskyn ajankohdasta johtuen männiköt eivät tällä kertaa ole kiireellisiä kohteita. Lehtipuiden osalta hyönteistuhovaaraa ei ole lainkaan.

Tuulenkaadoista lisää monimuotoisuutta metsään

Metsätuholaki antaa selvät raamit sille, miten lahopuun määrää voidaan kasvattaa hallitusti myrskytuhojen yhteydessä. Poistovelvoite ei esimerkiksi lainkaan koske lehtipuita eikä ylivuotisia kuolleita havupuita, koska niistä ei leviä tuhohyönteisiä. Taimikoihin kaatuneet säästöpuut saavat jäädä paikoilleen.
 
Vahingoittuneita kuusia saa jättää korjaamatta 10 kuutiometriä ja mäntyjä 20 kuutiometriä jokaiselle hehtaarille, koska tämän raja-arvon alittaviin puumääriin ei liity merkittävää riskiä hyönteistuhojen lisääntymisestä. Natura-alueilla ja metsälain mukaisissa elinympäristöissä puita voi jättää enemmän, jos ilmoittaa asiasta Suomen metsäkeskukseen. Jos tuhot kuitenkin leviävät metsälain mukaisista elinympäristöistä, metsänomistaja on velvollinen korvaamaan ne.
 
– Tuulituhot ovat harmillisia, mutta aina myös mahdollisuus niille metsänomistajille, jotka haluavat erityisesti panostaa monimuotoisuuden turvaamiseen omassa metsässään. Metsänomistajan kannattaa silloin tuoda rohkeasti esiin oma tavoitteensa ammattilaiselle. Taloudellisimmaksi ratkaisuksi voi löytyä tuhokohteen suojeleminen METSO-ohjelman keinoilla, jos kohde on ohjelmaan soveltuva, tai yksittäisten tuulenkaatojen jättäminen metsään luonnon elinvoimaa turvaamaan, Timo Vesanto Suomen metsäkeskuksesta toteaa.
 
Metsäala panostaa tällä hetkellä talousmetsien monimuotoisuuden vahvistamiseen useilla erilaisilla hankkeilla. Esimerkiksi Monimetsä-hankkeessa kehitetään toimintamallia, joka edistää metsänomistajilla olevien luontotavoitteiden toteutumista heidän metsissään tehtävissä hakkuissa. Myös alan toimijat suhtautuvat vakavasti monimuotoisuuden lisäämistavoitteisiin. Esimerkiksi Metsäteollisuus ry:llä on käynnissä kampanja lahopuun määrän lisäämiseksi talousmetsissä.
 
Lisätietoja:
 
Katja Matveinen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 516 2287, katja.matveinen(at)mmm.fi
Timo Vesanto, Suomen metsäkeskus, p. 040 530 6726. timo.vesanto(at)metsakeskus.fi
Lauri Saaristo, Tapio Oy, p. 040 573 9168, lauri.saaristo(at)tapio.fi