Saaristopolitiikan arviointi valmistunut
Maa- ja metsätalousministeriön tilaama arviointi Suomessa harjoitetusta saaristopolitiikasta on valmistunut. Saaristopolitiikan arviointiraportin tavoitteena on tukea voimassa olevan valtakunnallisen saaristo-ohjelman toteuttamista sekä pohjustaa tulevien kausien ja ohjelmien valmistelua. Lisäksi arvioinnin tavoitteena on tuottaa näkemyksiä siitä, miten saaristopolitiikkaa pitäisi kehittää tulevaisuudessa. Saaristopolitiikalta odotetaan uudistumista ja asemoitumista muihin keskeisiin politiikka-aloihin nähden.
Arvioinnin mukaan saaristolisät tulisi tulevaisuudessa mitoittaa saaristohaitan suuruuteen sekä saaristoväestön määrään perustuvan selkeän mittaluvun avulla. Mittaluvun tulisi olla hallintorajoista riippumaton, jolloin saaristopolitiikan toimijajoukkoa rajoittavista saaristokuntanimityksistä voitaisiin luopua. Siten pitkällä aikavälillä saaristoisuudelle saataisiin selkeä mittaluku. Tutkimusjohtaja Petri Kahila Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatiasta korostaa, että saaristoväestön määrittelyssä on huomioitava monipaikkaisuus ja vapaa- ajan asutus. Valtionosuuksissa tulisi myös tarkastella saaristo- ja syrjäisyyslisien päällekkäisyyttä. Vesistöolosuhteet sekä kunnan sisäiset olosuhdevaihtelut tulisi huomioida nykyistä paremmin.
Sen sijaan arvioitsijat eivät pidä perusteltuna saariston asukkaiden toivomaa saaristolisien korvamerkintää. Kunnissa tulisi kuitenkin lisätä saaristolisien käytön läpinäkyvyyttä. Tämän pitäisi tapahtua vapaaehtoisuuteen perustuen sekä levittämällä ja kehittämällä kuntien hyviä käytäntöjä.
Saaristopolitiikan käytännön toteuttamista linjaavien saaristo-ohjelmien ohjausvaikutus on vähäinen ja ne muistuttavat nykymuodossaan muistilistaa, arvioi Kahila. Hän kehottaa kiteyttämään ohjelmien tavoitteet ja kehittämislinjat sekä asettamaan ne tärkeysjärjestykseen.
Arviointi korostaa saaristoliikenteen keskeistä roolia saariston kehittämisessä. Riittävien edellytysten luomiseksi saariston elinvoimaisuuden kehittymiselle ja vahvuuksien hyödyntämiselle, saaristoliikenteen toimintamalleja tulee tarkastella ennakkoluulottomasti.
Arviointi suosittelee, että saaristopolitiikassa kehitettäisiin aiempaa enemmän eri politiikkojen välistä yhteistyötä. Saaristopolitiikan paikallista ulottuvuutta kannattaa edelleen vahvistaa yhteistyössä Leader-toimintaryhmien ja alueellisten kalatalousryhmien kanssa. Saaristoasiain neuvottelukunnan työtä tulee jatkaa nykymuodossaan.
Arvioinnin tuloksia esitellään seuraavaksi Saaristoasiain neuvottelukunnalle. Neuvottelukunnan puheenjohtaja Hanna Kosonen (kesk.) odottaa kiinnostuneena pureutumista arvioinnin johtopäätöksiin. Hän kiittää arvioinnin ajoitusta. ”Tästä saadaan hyviä näkökulmia ensi kevään politiikkasuunnitteluun. Olisi tärkeää suosituksen tavoin valita saaristopolitiikan edunvalvontakärjet ja vaikuttaa puolueiden hallitusohjelmatavoitteisiin jo suunnitteluvaiheessa”, Kosonen sanoo.
Saaristopolitiikan arviointi. Itä-Suomen yliopisto Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia: Timo Hirvonen Petri Kahila, Simo Rautiainen. TK-Eval: Keimo Sillanpää ja Tommi Ålander.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Maatalousneuvos Taina Vesanto p. 02951 62405 sähköposti etunimi.sukunimi@mmm.fi
Neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola p. 02951 62264 sähköposti: etunimi.sukunimi@mmm.fi
