Hoppa till innehåll
Media

Maatalouden kannattavuuskriisiin tukea

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 29.8.2018 14.51
Tiedote

Hallitus on päättänyt osoittaa maatalouden kannattavuusongelmien lieventämiseen tähtääviin toimiin yhteensä 86,5 miljoonaa euroa. Poikkeukselliset sääolot ovat koskettaneet myös muita EU-maita, mutta EU-tason kriisitoimista ei vielä ole päätetty. Vuosina 2018-2019 maksettaviin tulotukityyppisiin kansallisiin tukiin ja EU-tukien kansalliseen täydentämiseen osoitetaan yhteensä 30 milj. euron määräraha.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mukaan hallitus vastaa maatalouden vaikeaan tilanteeseen merkittävällä rahoituspaketilla.

- Maatalouden kannattavuustilanne on jatkunut jo pitkään vaikeana. Siihen ovat vaikuttaneet Venäjän markkinan sulkeutuminen ja maitokiintiöiden poistuminen. Lisäksi viime vuoden ja tämän vuoden vaikeat sääolosuhteet ovat johtaneet kestämättömään tilanteeseen.

- Nopeilla toimilla pyritään auttamaan tiloja akuutissa maksuvalmiustilanteessa. Samalla tilojen kannattavuuteen esitetään useita erilaisia toimenpiteitä, jotta viljelijät saisivat pitkällä aikavälillä työstään riittävän korvauksen.

Hallitus jatkaa aktiivista EU-vaikuttamista, jotta kuivuuden johdosta saataisiin viljelijöille myös eurooppalaista kriisiapua. Tukitoimenpiteiden lisäksi haetaan tarvittavia joustoja sääntöihin viljelijöiden tilanteen helpottamiseksi ja maksujen nopeuttamiseksi.

Vuoden 2018 II lisätalousarvioon sisältyvät toimet

Vuoden 2018 lisätalousarvioon varaudutaan sisällyttämään määräraha vuoden 2018 aikana maksettaville tuille. Loppuosa sovitusta 30 milj. eurosta kohdistuu vuoden 2019 talousarvioon.

C-tukialueella Keski- ja Pohjois-Suomessa kansallinen kriisituki on tarkoitus maksaa käytössä olevien kotieläintalouden tukien korotuksena. Kriisituen tarkemmasta kohdentamisesta tehdään linjaukset lähiaikana.

AB-alueella Etelä-Suomessa kriisituen toimeenpano valmistellaan mahdollisimman nopeasti uutena kansallisena tukijärjestelmänä, koska kokonaan kansallisia tukivälineitä ei ole Etelä-Suomessa käytettävissä nykyisessä tukikokonaisuudessa.

Mikäli Suomi tulee myöhemmin saamaan vielä erillistä EU:n maksamaa kriisitukea, päätetään samassa yhteydessä myös siitä, onko EU:n tukea mahdollista täydentää kansallisin toimenpitein. 

Vuoden 2019 talousarvioon sisältyvät toimet

Hallituksen kehysneuvottelun yhteydessä päätetyn luonnonhaittakorvausten 10 miljoonan euron ja nyt budjettiriihessä vahvistetun 21,5 miljoonan euron määrärahan lisäyksen lisäksi ehdotetaan kuivuuspaketin osana 6 miljoonan euron lisäkorotusta. Näillä yhteensä 37,5 miljoonan euron lisäyksillä vuoden 2019 luonnonhaittakorvauksen tukitasot palautetaan 2015-2017 tasolle.

Maatilojen pankkilainojen saamista helpotetaan Maatilatalouden kehittämisrahastosta (Makera) myönnettävillä valtiontakauksilla. Takausten käyttöönotto ei edellytä lisärahoitusta, mutta se kaventaa Makeran varojen käyttömahdollisuuksia esimerkiksi investointien rahoittamiseen. Takaukset edellyttävät kansallista lainsäädäntöä sekä komission hyväksyntää. 

Maatalouden kannattavuuden kohentumista tuetaan osoittamalla Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle (MELA) Välitä viljelijästä -projektin jatkorahoitus 2019-2020. Toimenpiteen määrärahatarve on 3,0 miljoonaa euroa

Maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) maksujen viivästyskorkoa tilapäistä alentamista jatketaan vuosina 2019-2020.Toimenpiteen kustannusvaikutus on 1,2 miljoonaa euroa.

Maataloudessa käytetyn kevyen polttoöljyn energiaverosta vuodelta 2018 maksettavaa palautusta korotetaan 20 miljoonalla eurolla, kuitenkin siten, että EU:n asettamaa polttoaineveron litrakohtaista alarajaa ei aliteta. Tavoitteena on nopeutettu, erillinen maksatus.

Hallitus osoitti 1 miljoonaa euroa Kyläkaupat monipalvelukeskuksina –kokeiluhankkeelle, jolla pyritään selvittämään keinoja, joilla palveluiden säilyminen ja uudistaminen maaseutualueilla lähellä palveluita käyttäviä asukkaita voitaisiin turvata.

Hallituksen sopimat toimenpiteet maatalouden kannattavuuden parantamiseksi

Maatalouden kannattavuutta pitkällä aikavälillä pyritään parantamaan toimilla, joista osa on hallituksen aiemmin valmistelemia toimia ja osa maa- ja metsätalousministeriön selvityshenkilön, vuorineuvos Karhisen selvitystyön ensimmäisiin johtopäätöksiin pohjautuvia. Toimenpiteiden määrärahatarve on 4,8 miljoonaa euroa.

Jo aiemmin on päätetty, että syksyllä 2018 eduskunnalle annetaan hallituksen esitys ns. elintarvikemarkkinalaiksi. Esityksen mukaisesti perustetaan elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto, joka sijoitetaan vuoden 2019 alussa perustettavan Ruokaviraston yhteyteen. Viraston toimintamenoihin tarvitaan 0,5 miljoonan euron lisäys uuden tehtävän vuoksi. 

Lisäksi aiemmin on sovittu, että satovahinko- ja kasvintuhoojavahinkovakuutusten verosta pyritään luopumaan. Tavoitteena on edistää vahinkoihin varautumista vähentämällä viljelijöille vakuuttamisesta koituvaa kustannusta. Verosta on määrä luopua vuosiksi 2019 – 2027. Toimenpiteestä aiheutuva määrärahatarve on 0,1 miljoonaa euroa. Päätöksen vaikutusta vakuutustuotteiden hintaan tullaan seuraamaan tarkasti.

Toimenpiteet selvityshenkilö Karhisen työn pohjalta

Nykyisen kilpailulain vaikutuksista elintarvikeketjun toimintaan teetetään riippumaton selvitys. Selvityksestä tulisi käydä ilmi vastaavatko Suomen kilpailuviranomaisten tulkinnat nopeasti muuttuvassa taloudessa yritysten todellista kilpailuympäristöä ja onko kilpailulain käytännön tulkinta samanlaista EU-jäsenmaiden välillä.

Julkisiin ruokahankintoihin panostetaan. MMM rekrytoi määräaikaisen henkilön edistämään vastuullisten ruokahankintojen jalkautumista julkisella sektorilla.

Biotalouteen liittyvää innovointia edistetään 1,1 miljoonan euron määrärahalla.

Elintarvikevientiin panostetaan jatkamalla elintarvikevientikoulutusohjelmaa (MMM) sekä rekrytoimalla kolme elintarvikevientiä edistävää henkilöä (UM). Molempien toimien kustannusvaikutus on 1,0 miljoonaa euroa eli yhteensä 2,0 miljoonaa euroa.

Tilusjärjestelyihin varattuja määrärahoja korotetaan 1,0 miljoonalla eurolla, jotta Maanmittauslaitos pystyy turvaamaan tilusjärjestelytoimitusten sujuvan etenemisen ja toiminnan nykyisen tason. Näin voidaan myös saattaa valmiiksi keskeneräisiä jo edellisellä EU–tukikaudella käynnistyneitä hankkeita.

Makeran käyttösuunnitelmassa maatalouden investointiavustuksiin osoitettua myöntövaltuutta korotetaan 10 miljoonalla eurolla vuonna 2018.  Lisäksi Makerasta myönnettävien valtiontakauksin määrää nostetaan siten, että 2018-2020 takaus voitaisiin myöntää enintään 16 miljoonan lainamäärälle vuosittain. 

EU:n tulevaa maatalouspolitiikan rahoituskautta valmisteltaessa tavoitteena on edistää maatilojen välistä yhteistyötä korottamalla tilojen yhteisten investointien avustusprosenttia. Lisäksi investointeihin tarkoitettujen avustusten ja takausten ylärajoja on määrä korottaa maatalouden rakennemuutoksen turvaamiseksi. Maatalouden vaikean kannattavuustilanteen johdosta maatalousyrittäjien aloitustuen tulorajavaatimusta tarkastellaan myös uudelleen.

Valtiovarainministeriö toteuttaa yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa tämän hallituskauden aikana muutoksen, jonka tavoitteena on nostaa maatalouden hankinta- ja perusparannusmenoihin tarkoitetun tasausvarauksen enimmäismäärä maataloustulon verotuksessa 25 000 euroon. Summa ja käyttöaika tarkentuvat valmistelun edetessä.

Luonnonvaratalouteen liittyvät toimet

Metsähallituksen retkeily- ja virkistysalueiden luontokohteiden korjausvelkaan osoitetaan yhteensä 1,9 miljoonaa euroa ja lisäraha jaetaan ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kesken. Retkeilyalueiden (MMM) reittien ja pitkospuiden korjauksiin varataan summasta 0,4 miljoonaa euroa ja kansallispuistojen (YM) 1,5 miljoonaa euroa.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

ministerin erityisavustaja Risto Lahti, p. 050 565 0424, etunimi.sukunimi@mmm.fi (maatalous)
ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868, etunimi.sukunimi@mmm.fi (luonnonvaratalous)

Katso myös:
Hallituksen tiedote 29.9.2018: Osaaminen, työllisyys, kasvu ja ruoka pääosissa vuoden 2019 budjettiesityksessä