Kalojen VHS-tartuntaa uudella alueella Ahvenanmaalla

VHS-tauti ei tartu ihmisiin eikä oireettomien kalojen elintarvikekäytölle ole esteitä. Kirjolohi on VHS-taudille herkin laji. Sen kuolleisuus tautiin vaihtelee olosuhteiden mukaan vähäisestä jopa 40 prosenttiin.

Aikaisemmin VHS-tautia on todettu laajasti muualla Ahvenanmaalla, Kotkan edustalla Pyhtäällä ja Uudenkaupungin pohjoispuolella Pyhämaassa. VHS-tautia todettiin ensimmäisen kerran keväällä 2000 ruokakalalaitoksella Ahvenanmaalla sekä kahdessa kalanviljely-yrityksessä Pyhtäällä. Taudin hävittämiseksi kaikki nämä laitokset tyhjennettiin ja desinfioitiin nopeasti valtion kustannuksella.

Maa- ja metsätalousministeriö ei enää katso tarkoituksenmukaiseksi määrätä merialueella laitoksia tyhjennettäviksi, vaan valmistelee kokonaisvaltaista VHS-vastustusohjelmaa yhdessä elinkeinon ja asiantuntijoiden kanssa. Tähän mennessä saatujen kokemusten perusteella tauti on mahdollista hävittää laitosten vapaaehtoisilla tuotantokatkoksilla sekä pitämällä kalojen ikäluokat erillään. VHS-taudin leviämistä ehkäistään myös kalojen ja mädin siirtorajoituksin sekä kalojen kuljetuskaluston desinfiointimääräyksin.

Pyhtäällä tautia eiole todettu kevään 2001 jälkeen eikä Pyhämaassa vuoden 2003 jälkeen. Ahvenanmaallakin VHS-tauti on vähentynyt selvästi vuosina 2003 ja 2004. Keväällä 2004 VHS-tautia todettiin vain yhdellä ahvenanmaalaisella kalanviljelylaitoksella.

Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen (EELA) tutkimuksissa on osoitettu, että merialueen luonnonkalat ovat VHS-viruksen luontainen reservi. Tästä syystä on erittäin tärkeätä ohjata merialueen kalanviljelytoimintaa siihen suuntaan, että säännölliset tuotantokatkokset voidaan toteuttaa. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee lisäksi asetusta, jolla kielletään tuoreen, pakastetun ja hapotetun merikalan käyttämistä viljeltyjen kalojen rehuna.

EELAn tutkimuksissa VHS-virusta on toistaiseksi löytynyt Pohjanmaan rannikon edustalta pyydystetystä nahkiaisnäytteestä ja vuonna 2004 pienestä määrästä Saaristomeren silakkaa. Silakoissa ja nahkiaisissa ei ollut taudin merkkejä. Alustavien tutkimusten mukaan luonnonkaloista löydetty virustyyppi poikkeaa kirjolohilaitoksilla tavatusta virustyypistä.

Lisätietoja:

Eläinlääkintöylitarkastaja Riitta Rahkonen, maa- ja metsätalousministeriö,

p. (09) 160 53280

Maakuntaeläinlääkäri Mikael Karring, Ahvenanmaan maakuntahallitus,

p. (018) 252 64, 0400 - 762 814

Eläinlääkäri Christine Ek-Kommonen (virusdiagnostiikka), EELA, p. (09) 393 1925

Erikoistutkija Hannele Tapiovaara (luonnonkalatutkimukset), EELA, p. (09) 393 1938

>> Lisätietoa VHS-taudista