Hoppa till innehåll
Media

Karhukannan hoitosuunnitelman päätavoitteina on suotuisan suojelutason säilyttäminen ja karhukannan ihmisarkuuden ylläpitäminen

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 7.7.2022 14.35
Tiedote
Karhu kävelemässä kesäisessä maisemassa.

Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti päivitetyn Suomen karhukannan hoitosuunnitelman. Hoitosuunnitelma on keskeinen osa suurpetopolitiikkaa ja kantojen hoitoa.

Aikoinaan uhanalainen ja edelleen luontodirektiivin nojalla tiukasti suojeltu karhu on kunnioitettu eläin osana suomalaista luontoa. Se on myös arvostettu riistalaji, jota metsästetään vuosittain kannanhoidollisella perusteella. Metsästys ei ole estänyt säilyttämästä suotuisaa suojelutasoa, jolla karhu on ollut jo 2000-luvun alusta.

Tänään vahvistetun karhukannan hoitosuunnitelman toimenpiteillä pyritään vastaamaan niin karhun elinalueilla asuvien ihmisten kuin karhukannan suojelun tarpeisiin ottamalla huomioon sosiaaliset ja taloudelliset vaatimukset sekä alueelliset erityispiirteet. 

- Karhukannan hoidon päätavoitteina on suotuisan suojelutason säilyttäminen ja karhun ihmisarkuuden ylläpito. Suomessa karhut tutkimuksen mukaan välttelevät pääsääntöisesti ihmistä ja on tärkeää ylläpitää tätä tilannetta, toteaa erätalousneuvos Vesa Ruusila maa- ja metsätalousministeriöstä.

Hoitosuunnitelman toimenpiteet kattavat esimerkiksi karhukannan seurannan, kannanhoidolliset toimenpiteet, vahinkojen ennaltaehkäisyn ja konfliktien hallinnan, SRVA-tehtävät, sidosryhmäyhteistyön sekä viestinnän. 

Karhuun liittyvästä tutkimuksesta on hoitosuunnitelmassa nostettu esiin Luonnonvarakeskuksessa käynnissä oleva kaksivuotinen hanke, jossa kehitetään geneettiseen yksilöntunnistukseen pohjautuvaa täydentävää menetelmää karhukannan seurantaan. Karhujen DNA-näytteiden keruussa, kuten myös suurpetoyhdyshenkilöiden tekemässä karhu- ja muussa suurpetohavainnoinnissa, vapaaehtoistyön rooli on merkittävä.

Hoitosuunnitelmassa käsitellään myös ravintohoukuttimia, joiden määrä on lisääntynyt osin riistakameroiden yleistymisen myötä. Hoitosuunnitelmaan on kirjattu, että maa- ja metsätalousministeriön johdolla käynnistetään laajapohjainen hanke, jossa yhdessä eri sidosryhmien kanssa selvitetään ja tarkastellaan ravintohoukuttimien käyttöä katselutarkoituksessa ja mahdollisia tarpeita yhtenäisten käytänteiden luomiselle. 

- Olemme nähneet tarpeelliseksi, että erityisesti karhujen ravintohoukuttimia tarkasteltaisiin sidosryhmien kesken ja käytäisiin läpi jo olemassa olevaa tutkimustietoa sekä aineistoa asian suhteen. Ravintohoukuttimia on niin yksityis- kuin yrityskäytössä ja niillä on moninaisia ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Yhteisen käytännön luomiselle on tarvetta, Ruusila kuvailee.

Hoitosuunnitelman toimeenpano

Karhukannan hoitosuunnitelman toimeenpano kuuluu pääasiassa Suomen riistakeskukselle, Luonnonvarakeskukselle ja maa- ja metsätalousministeriölle. Suomen riistakeskukseen valittava hoitosuunnitelmavastaava koordinoi ja seuraa hoitosuunnitelman toimeenpanoa. 

Hoitosuunnitelman päivitys tehtiin Suomen riistakeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyönä ja hoitosuunnitelma oli lausunnoilla vuonna 2017. Saapuneet lausunnot (13 kpl) otettiin huomioon hoitosuunnitelman viimeistelyssä. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö järjesti sidosryhmille kesäkuussa 2022 tilaisuuden, jossa käsiteltiin viimeisteltyä hoitosuunnitelmaluonnosta. Edellinen vahvistettu karhukannan hoitosuunnitelma on vuodelta 2007.

Lisätietoja:

asiantuntija Henna Väyrynen, erätalousyksikkö, maa- ja metsätalousministeriö, henna.vayrynen@gov.fi, p. 0295162014
neuvotteleva virkamies Sami Niemi, erätalousyksikkö, maa- ja metsätalousministeriö, sami.niemi@gov.fi, p. 0295 162 391

Linkit:

Suomen karhukannan hoitosuunnitelma Huom. Karhukannan hoitosuunnitelman ruotsinkielinen julkaisu on saatavilla viikolla 34 aiemmin ilmoitetun viikon 33 sijaan. (Päivitetty 17.8.2022.) Englanninkielinen julkaisu julkaistaan kesän jälkeen.

Karhukannan hoitosuunnitelma – Kannanhoidon tausta (Hoitosuunnitelman lisäksi julkaistaan niin sanottu hoitosuunnitelman taustaosio, joka on laadittu Suomen riistakeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen toimesta. Taustaosiossa kuvataan laajemmin karhun biologiaa, karhukannan hoitoon liittyviä aihepiirejä sekä kuvataan hoitosuunnitelman valmisteluprosessia.)