Luonnos uudeksi elintarvikelaiksi lähti lausunnolle
Hallituksen esitys uudeksi elintarvikelaiksi lähetettiin lausunnolle juhannusviikolla. Lakiesityksen mukaan elintarvikealan toimijoille tulisi aikaisempaa suurempi vapaus ja vastuu ratkaista, kuinka elintarvikehygienia tuotannossa käytännössä järjestetään.
Lakiuudistuksen tavoitteena on päivittää voimassa oleva elintarvikelaki vastaamaan elintarvikealan kehitystä, EU:n uuden valvonta-asetuksen vaatimuksia sekä hallituksen norminpurkutavoitteita. Samassa yhteydessä muutoksia esitetään myös eräisiin muihin lakeihin.
Hallinnollista taakkaa puretaan uudistamalla valvontajärjestelmää ja siirtämällä valvonnan painopistettä elintarvikehuoneistojen rakenteista itse toiminnan valvontaan, vastaten toimintaympäristön muuttuneita vaatimuksia.
Lisää vapauksia ja vastuuta elintarvikealan toimijalle
Elintarvikelain nojalla annetut keskeiset asetukset tullaan uudistamaan samassa yhteydessä lain kanssa. Hallinnollisen taakan keventäminen näkyy erityisesti ministeriön asetusten uudistamisessa. Elintarviketoimintaa koskevat yksityiskohtaiset toiminnalliset ja rakenteelliset vaatimukset kumotaan niin pitkälle kuin se on elintarviketurvallisuudesta tinkimättä mahdollista. Vastedes johtoajatuksena on EU:n elintarvikehygienia-asetukseen kirjattu periaate, jonka mukaan ensisijainen vastuu elintarvikkeiden turvallisuudesta on elintarvikealan toimijalla.
– Elintarviketurvallisuuden kannalta merkityksettömistä määräyksistä on aika päästä eroon. Enää ei määrätä tarkasti, miten hanat ja ovet tulee elintarvikehuoneistoon laittaa. Yksityiskohtaisten ohjeiden sijaan valvojalle jää enemmän vapautta ottaa kunkin yrityksen tarpeet huomioon – turvallisuudesta tinkimättä, painottaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Elintarvikevalvonnan tehtäväksi jää sen varmistaminen, että toimijan valitsemalla riskinhallinnalla päästään tavoitteeseen.
Riskiperusteista kohdennusta valvontaan ja maksuihin
Uuden lain tavoitteena on nykyistä vaikuttavampi elintarvikevalvonta, ja tätä kautta hyvä kansanterveys. Valvonnan riskiperusteisuutta korostetaan ohjaamalla valvontaresursseja sinne, missä niille on eniten tarvetta. Riskiperusteisuutta tuetaan myös maksujärjestelmän muutoksella. Hallitusohjelman linjausten mukaisesti elintarvikevalvonnan valvontamaksuja pyritään kehittämään siten, että maksuilla saataisiin katettua nykyistä paremmin valvonnan ylläpidosta ja toimeenpanosta aiheutuvia kustannuksia.
Maakuntien tekemästä elintarvikevalvonnasta ehdotetaan perittäväksi vuosimaksu, jonka suuruus määräytyisi valvontakohteen riskiperusteisen valvontatarpeen pohjalta.
– Uusi säädös kannustaa pitämään Oiva-naaman iloisena ja asiat mallillaan. On kaikkien etu keskittää valvonta ja neuvontaresurssit sinne, missä parannettavaa on, toteaa Leppä.
Muutoksella vahvistettaisiin myös elintarvikevalvonnan valmentavaa roolia, ja mahdollistettaisiin nykyistä monimuotoisempi viranomaistyö. Vuosimaksu olisi niin toimijalle kuin viranomaiselle ennustettavampi rahaerä, ja maksujen kerääminen olisi tehokkaampaa kuin nykyjärjestelmän mukaisten satunnaisesti toistuvien suoriteperusteisten maksujen periminen.
– Lakiuudistus on pitkän valmisteluprosessin tulos, joka oivallisesti ottaa huomioon niin kuluttajien, valvontaviranomaisten kuin elintarvikealan toimijoidenkin tarpeet, toteaa elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm.
– Uusi laki tuo elintarvikelainsäädäntömme vihdoin siihen EU-todellisuuteen, jossa olemme käytännön valvonnassa olleet jo vuosituhannen alusta.
Lausuntoaikaa lakiehdotuksella on 17.8.2018 asti. Laki on tarkoitus saattaa eduskunnan hyväksyttäväksi alkuvuodesta 2019. Uusi elintarvikelaki ja sen nojalla annettavat uudistetut asetukset tulisivat voimaan 1.1.2020 eli samaan aikaan, kun elintarvikevalvonnan on tarkoitus siirtyä kunnilta maakuntiin.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm, p. 050 524 5761
lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen, p. 050 369 7618
ministerin erityisavustaja Risto Lahti, p. 050 565 0424
