Biohiilellä ilmastokestävämpää ruuantuotantoa

Viljely ei ole vielä ilmastokestävää, vaikka sen eteen tehdään töitä laajalla rintamalla. Yksi ratkaisu asiaan on biohiilen käyttö. Tällä hetkellä biohiiltä käytetään jo isojen kaupunkien, kuten Turun ja Helsingin viherrakentamishankkeissa, mutta ruuantuotannon puolella potentiaalia olisi vielä enemmän.

Biohiilellä voidaan mm. parantaa maaperän veden- ja ravinteidenpidätyskykyä sekä kohentaa maaperän fyysisiä ominaisuuksia, kuten huokoisuutta ja ilmavuutta. Lisäksi biohiili on yksi tällä hetkellä tärkeimpiä ja teknologia-asteeltaan edistyneimpiä teknisiä hiilinieluja. Biohiilen raaka-aineena voidaan käyttää esim. sahateollisuuden sivuvirtoja, jolloin neitseellistä metsää ei tuhota biohiilen tuotannon vuoksi.

Maatalouden ilmastovaikutuksia tutkitaan paljon ja tutkijoiden mukaan viljelymaan kasvukunto-ongelmat rajoittavat hiilensidontaa. Rakenne, vesitalous, ravinnepuutteet ja mikrobiaktiivisuus ovat tutkimusten mukaan suurimmat hiilensidontaa rajoittava tekijät (Mattila & Vihanto, 2024).

Maanviljelyn ilmastovaikutuksia voidaan siis parantaa maksimoimalla yhteytys, mikrobit ja suoja. Se tarkoittaa muun muassa jatkuvaa kasvipeitettä, tasapainoista kasvinravitsemusta, mikrobien lisäämistä, suurien juuristojen kasvattamista, muokkauksen ja torjunta-aineiden käytön minimointia, sekä hyvän rakenteen ylläpitämistä.

Biohiilellä on mahdollisuus saavuttaa keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Yksi tonni biohiiltä sitoo noin kolme tonnia CO2:sta ilmakehästä pysyvästi maaperään. Biohiili voi toimia kaksoisvaikutuksella, koska se sitoo hiiltä maaperään ja samalla parantaa maaperän kasvukuntoa, mikä taas lisää maaperän kykyä sitoa hiiltä. Lisäksi sen avulla voidaan vähentää typpipäästöjä. Biohiilelle pystytään myös rakentamaan pitkiä arvoketjuja, jolloin sen hyöty maksimoidaan. Biohiili voidaan aluksi hyödyntää esimerkiksi rehuissa, kasvualustoissa tai lietelannan kattamisessa, ja sen jälkeen maanparannuksessa, jossa se toimii samalla maaperän hiilinieluna.

Suomessa biohiilen tuotanto on muutaman vuoden aikana kasvanut merkittävästi. Tällä hetkellä tuotantolaitoksia löytyy ympäri Suomen, ja näissä laitoksissa vuosituotantokapasiteetti on jo lähemmäs 67 000 tonnia. Materiaalia siis löytyy paikallisesti, mutta kysyntä laahaa vielä perässä.

Viherrakentamisessa biohiilen käyttö yleistyy voimakkaasti ja biohiiltä viedään jo Suomesta ulkomaillekin. Maanviljelyssä biohiilen hyödyntämistä on tutkittu ja saadut tulokset ovat lupaavia esimerkiksi maatalouden päästöjen vähentämisessä. Lisää tutkimusta varmasti vielä tarvitaan, mutta me uskomme, että tässä on paljon mahdollisuuksia koko ruuantuotannon arvoketjulle. 

Annika Sormunen, Hankekehityspäällikkö, GRK Suomi Oy, MunBio-hanke