Suomen CAP-suunnitelmaa eli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan toteutumista tarkasteleva seurantakomitea kokoontui 16.6. Helsingissä. CAP-suunnitelma etenee pääosin suunnitellusti. Seurantakomitea hyväksyi CAP-suunnitelman muutosesityksen komissiolle toimitettavaksi.

Rahoituskaudella 2023–2027 EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (CAP) nojaa kansallisesti ennen kaikkea aktiivisen ja kestävän ruoantuotannon jatkuvuuteen ja vahvistamiseen. Suomen CAP-suunnitelman toteuttaminen on edennyt suurelta osin suunnitellusti.

CAP-suunnitelmaan ehdotetaan muutoksia, joiden tavoitteena on parantaa suunnitelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista sekä varmistaa EU-rahoituksen täysimääräinen hyödyntäminen.

Erikoiskasvipalkkioihin ehdotetaan korotuksia

Erikoiskasvien viljely on kasvanut merkittävästi ja ylittänyt CAP-suunnitelmaan kirjatun tavoitepinta-alan. Kasvu on kuitenkin pienentänyt hehtaarikohtaista tukea selvästi alle tavoitetason. Arvion mukaan viljelyala kasvaa edelleen. Viljelykierron monipuolistamistamisen vahvistamiseksi palkkiokelpoisten kasvien listaan ehdotetaan lisättäväksi kvinoaa ja hirssiä. 

Erikoiskasvipalkkion enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 6,8 miljoonalla eurolla. Se vähentäisi C-alueen sonnien EU-tukea 6,8 miljoonalla eurolla (17,9 → 11,1 miljoonaa euroa), mutta vastaava summa kompensoitaisiin korottamalla pohjoista kansallista tukea. Muutoksen myötä olisi mahdollista korottaa tavoitepinta-alaa ja hehtaarikohtaista maksimiyksikkötukitasoa, ja samalla varmistaa, että tilatasolla vaikutukset kompensoidaan ja tukialueiden väliset siirtymät vältetään.

Lisäksi ympäristösitoumuksesta ehdotetaan poistettavaksi maanparannus- ja saneerauskasvien sekä kerääjäkasvien enimmäisprosenttirajoite. Aiemmin näitä kasveja on saanut olla tuenhakijan sitoumusalalla enintään 20 % ja 35 %.

Eläinten hyvinvointikorvauksiin ehdotetaan korotuksia

Eläinten hyvinvointikorvausten tavoitteena on parantaa eläinten hyvinvointia ja terveyttä sekä edistää lajinmukaista hoitoa. Samalla lisätään viljelijöiden tietoa hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Sitoumuksia voidaan tehdä naudoista, sioista, lampaista, vuohista ja siipikarjasta. Viljelijälle korvataan lainsäädäntöä ylittävät toimenpiteet ja niistä aiheutuvat kustannukset. 

Muutoksessa ehdotetaan 14 toimenpiteen tuen korottamista kustannuskehityksen mukaisesti. Korotukset rahoitettaisiin eläinten hyvinvointisitoumuksista käyttämättä jääneellä ja tulevina vuosina käyttämättä jääväksi arvioidulla rahoituksella. Rahoitustarve noin 74 miljoona euroa vuonna 2025 ja arviolta noin 85 miljoona euroa vuonna 2027. 
Toimenpiteet sovitetaan yhteen uudistetun eläinsuojelulainsäädännön kanssa.

Maatalousinvestointien rahoitusta vahvistetaan

Maatalousinvestoinnit tukevat maatalouden kilpailukyvyn kasvua ja kestävää tuotantotapaa. Investoinnit sitovat paljon pääomaa, ja kannattavuushaasteet korostavat tukien merkitystä. Investointien tavoitteena on tehostaa tuotantoa ja alentaa yksikkökustannuksia, parantaa työolosuhteita ja tuotantoeläinten hyvinvointia, lisätä energia- ja resurssitehokkuutta ja vähentää ilmasto- ja ympäristökuormitusta. 

Rahoitusta lisätään useisiin investointikokonaisuuksiin ja samalla tavoitteita nostetaan. Kilpailukykyä ja nykyaikaistamista tukeviin investointeihin ehdotetaan lisärahoitusta 18 miljoona euroa (365,0 → 383,0 miljoonaa euroa), energiainvestointeihin 12 miljoonaa euroa (40,0 → 52,0 miljoonaa euroa), ympäristö- ja kestävän tuotannon investointeihin 25 miljoonaa euroa (48,0 → 73,0 miljoonaa euroa) ja eläinten hyvinvointiin ja bioturvallisuuteen 3 miljoonaa euroa (22,0 → 25,0 miljoonaa euroa). Lisäykset rahoitetaan siirtämällä varoja CAP-suunnitelman toimenpiteistä, joissa rahoitusta on jäänyt käyttämättä.

Maa- ja metsätalousministeriö lähettää Suomen CAP-suunnitelman muutosesityksen virallisesti komissiolle pian seurantakomitean käsittelyn jälkeen. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta on puoltanut muutoksia 11.6.2026. Seurantakomitean hyväksymät muutokset tulevat voimaan vuoden 2027 tukihausta alkaen, jos komissio hyväksyy muutokset.

Seurantakomitea kokoontui 16.6. Helsingissä. CAP-suunnitelman seurantakomitea koostuu laajasta sidosryhmäkoonpanosta, joka seuraa CAP-suunnitelman toteutumista ja hyväksyy muutosesitykset. Lue lisää: maaseutu.fi

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: 

Minna-Mari Kaila, osastopäällikkö p. 029 5162 013

Tiina Hartman, neuvotteleva virkamies, p. 029 5162 271

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (CAP = Common Agricultural Policy) tarkoittaa sitä, että maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevia sääntöjä ja tukijärjestelmiä ohjataan EU-tasolla keskitetysti. Jokainen EU:n jäsenmaa on laatinut vuosille 2023–2027 oman kansallisen CAP-suunnitelman, jolla yhteistä maatalouspolitiikkaa toteutetaan.

MMM:n tiedotteet 
CAP-suunnitelma puolivälissä: Toimeenpano etenee suunnitellusti (6.2.2026)

Seurantakomitea käsitteli Suomen CAP-suunnitelman muutosehdotuksia (10.6.2025)