Kotimaisista raaka-aineista valmistuu vastuullista kouluruokaa

Millaista ruokaa paikkakuntasi kouluissa tarjotaan? Kouluruuan vastuullisuuden moniin eri vaatimuksiin vastataan, kun keittiöt hankkivat kotimaista, lähellä tuotettua ruokaa.

Vastuullisuus ja kotimaisuus kulkevat käsi kädessä. Hankintalaki muuttui vuonna 2016, ja siitä lähtien julkisen hankkijan on ollut mahdollista asettaa tuotteille vastuullisuuskriteereitä. Tähän kannustaa myös vuonna 2020 julkaistu kansallinen julkisten hankintojen strategia.

- Kun haluamme edistää julkisilla hankinnoilla kouluruuan ja koko ruokajärjestelmän kestävyyttä, on nähtävä vaivaa. Vaivannäkö palkitaan, kun lautaselle saadaan laadukkaita tuotteita ja samalla tuetaan kotimaista aluetaloutta ja huoltovarmuutta, kertoo maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Auli Väänänen.

Suomalaisen ruuan vahvuuksia ovat korkea laatu ja elintarviketurvallisuus. Tavoitteena on, että julkiset ruokahankinnat edistävät lautasen kestävyyttä laajasti.

Ensimmäinen vastuullisten elintarvikehankintojen opas laadittiin maa- ja metsätalousministeriön toimesta vuonna 2017 (päivitys 2020) ja lisäksi joulukuussa 2021 ilmestyi Vastuullisten ruokapalveluiden hankintaopas. Näitä kahta opasta voidaan pitää julkisten ruokahankintojen vastuullisuuden käsikirjoina.

- Julkisten hankintojen pitää olla tasapuolisia ja syrjimättömiä. Kotimaisiin hankintoihin päästään vastuullisuuteen liittyvien laatuvaatimusten avulla, kertoo Väänänen.

Kouluruuan laatu kannattaa määritellä täsmällisesti

Ruokapalvelun tarjoamien aterioiden ja elintarvikkeiden laatu, palvelulle asetetut vaatimukset ja laadunseuranta pitää määritellä tarkasti.

Laatua voidaan arvioida tarkastelemalla, miten vastuulliset raaka-aineet ja kestävyysnäkökulma toteutuvat ruokalistoilla. Toteutuvatko aterioille asetetut sisältövaatimukset ja sovitut teemapäivät kuten luomu- tai lähiruokapäivä, Sydänviikko tai Itämeri-päivä? Tarjotun ruuan kotimaisuusastetta sekä luomun ja lähiruuan käyttöä on myös hyvä seurata.

Väänänen suosittelee tarkastelemaan myös ilmastoystävällisten ja terveellisten vaihtoehtojen tilannetta. Käytetäänkö kotimaisia kasviproteiineja ja kalaa, entä miten otetaan huomioon hävikki ja ruokakasvatus?

Kouluruuan laatu ja vastuullisuus lähtevät kuntastrategiasta. Päättäjiltä tarvitaan näkemys, jota voidaan toteuttaa vastuullisissa hankinnoissa.

- Jos halutaan, että tarjotaan kotimaista, lähellä tuotettua ruokaa, tilaajan pitää määritellä se tarkasti. Ulkoistetuille ruokapalveluille on käytettävä täsmällisiä kriteereitä, jotka palveluntarjoajan on täytettävä, Väänänen huomauttaa.

Koululaisten lautasella entistä maistuvampia, vastuullisempia ja terveellisempiä aterioita

- Kala- ja kasvisruuat tekevät ruokavaliosta sekä terveellisen että kestävän. Kalaa voisi tarjota 2-3 kertaa viikossa, Auli Väänänen toteaa.

Kalaa kannattaa suosia monesta syystä. Suomen puhtaista vesistä nostetun järvikalan ja merestä pyydetyn kalan tarjoaminen on vastuullisuusteko.

- Vähän hyödynnettyjen kalalajien, kuten särkikalojen käyttäminen on ekologisesti kestävä valinta, ja kotimainen kala on ilmastoystävällistä ja vähähiilistä ruokaa, Väänänen toteaa.

Myös kasvisruuan tarjoaminen lisää kouluruuan vastuullisuutta. Siinäkin tavoitteena on korkea kotimaisuusaste, esimerkiksi kotimaisen kasvisproteiinin käytön lisääminen.

- Koulun linjastossa pitäisi aina olla tarjolla kasvisvaihtoehto. Se tutustuttaisi lapsia kasvisruokaan. Monissa kunnissa tähän on jo päästy, etenkin yläkoulussa ja lukiossa, joissa kasvisruokailu on yleisempää, Väänänen toteaa.

Liharuokiin valitaan vastuullisesti tuotettuja kotimaisia lihavaihtoehtoja, joiden tuotannossa huomioidaan eläinten hyvinvointi. Kaikkien pääruokien kanssa tarjotaan runsaasti tuoreita kasviksia, ruokajuomaa ja kuitupitoista leipää.

- Yksi tärkeä muistettava asia on kouluruuan maku. Terveellisyydellä ja vastuullisuudella ei ole merkitystä, jos ruoka jää syömättä ja päätyy hävikkiin. On tärkeää kuunnella lapsia ja nuoria ja ottaa heidät mukaan suunnittelemaan tulevaisuuden maistuvia ja vastuullisia kouluruokia, Väänänen summaa.

Lisätietoja:

Maa- ja metsätalousministeriö. Julkiset ruokahankinnat. https://mmm.fi/julkiset-ruokahankinnat

Kouluruokakoordinaattori Virpi Kulomaa, p. 029 5162 260, maa- ja metsätalousministeriö

Marinin hallitusohjelmassa linjattiin laadittavaksi kouluruuan kehittämisohjelma. Ohjelman keskeinen tavoite on lisätä kouluruuan arvostusta ja kouluruokailuun osallistumista sekä kehittää kouluruokailuun liittyviä käytäntöjä. Ohjelmassa etsitään ratkaisuja, joiden pohjalta välipala voidaan tuoda osaksi kouluruokaa jokaiseen kouluun. Lisäksi ohjelmalla pyritään parantamaan kouluruuan kotimaisuusastetta, terveellisyyttä ja ekologisuutta ja kehittämään tasa-arvoista ja yhteisöllistä kouluruokailua. Ohjelma kattaa peruskoulun ja toisen asteen kouluruokailuun liittyvät teemat. Ohjelman laadintatyö tulisi olla valmis lokakuussa 2022 ja työssä on kuultava myös oppilaita.