Harvaan asuttu Suomi tarvitsee verkkoyhteyksiä, jotta ihmiset voivat asua, työskennellä ja yrittää myös suurten kaupunkien ulkopuolella. Asukkaiden ja palveluiden pysyminen maaseudulla on myös turvallisuuskysymys. Tuore kyselytutkimus valokuituliittymien käyttäjille osoittaa, että toimiva laajakaista parantaa arkea ja mahdollistaa asumisen ja yrittämisen myös harvaan asutuilla seuduilla.

Nopeat yhteydet eivät ole vieläkään kaikkien ulottuvilla, sillä laajakaistayhteyksiä ei ole rakennettu kattavasti koko maahan. Vaarana on digisyrjäytyminen eli jääminen verkkoon siirtyneiden palveluiden ulkopuolelle.

”Maaseudun digitalisaation heikoin lenkki on puutteet digitaalisessa infrastruktuurissa, ja nämä puutteet lisäävät digisyrjäytymistä. Tietoliikenneyhteyksien toimimattomuus on todellinen ongelma, joka näkyy ja vaikuttaa maaseudulla arjessa, työssä ja yrittäjyydessä sekä kaikissa tulevaisuuden näkymissä”, sanoo johtava asiantuntija Marianne Selkäinaho maa- ja metsätalousministeriöstä.

Traficomin tilastojen mukaan kaupunkien läheisellä ja harvaan asutulla maaseudulla yli puolet kotitalouksista on kokonaan ilman nopeaa kiinteää verkkoyhteyttä. Esimerkiksi Pohjois-Savossa vain 42 prosentilla kotitalouksista on valokuituyhteys.

”Digitaalinen kehitys etenee yhä nopeammin eri elämänalueille, kuten liikkumiseen ja terveydenhuoltoon, ja on erittäin tärkeää, että yhteydet rakennetaan myös maaseudulle”, jatkaa Selkäinaho.

Laajakaistarahoitus on tuottanut hyviä tuloksia

Viimeisimpien kymmenen vuoden aikana EU:n maaseuturahoituksella on rakennettu lähes 20 000 uutta valokuituliittymää eri puolille Suomea. Liittymien käyttäjille tehdyssä kyselyssä 95 prosenttia vastaajista kertoi olevansa tyytyväinen EU:n maaseuturahoituksen tuella rakennettuun valokuituliittymäänsä. Käyttäjien tyytyväisyys kertoo siitä, että laajakaistarahoitus on tuottanut hyviä tuloksia. 

Kyselyvastauksista nousee esiin erityisesti yhteyden vakauden ja nopeuden merkitys arjessa: sähköinen asiointi onnistuu ja suoratoistopalvelut toimivat myös harvaan asutuilla alueilla. Etätyöt ja -opiskelu sujuvat paremmin toimivien verkkoyhteyksien ansiosta, ja etenkin naiset ja nuoret arvostavat näitä mahdollisuuksia.

42 prosenttia vastaajista kokee, että valokuitu on auttanut säilyttämään nykyisen asuinpaikan. Yli puolet vastaajista uskoo valokuidun myös nostaneen oman kiinteistönsä arvoa. Vastaajat pitävät asutuksen säilymistä kaikkialla maassa turvallisuustekijänä: 92 prosenttia kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että laajakaistayhteydet turvaavat Suomea mahdollistamalla asumisen kaikkialla maassa.

Ilman kunnon verkkoyhteyksiä ruoantuotantokin hankaloituu

Yrittäjien joukossa valokuituyhteyden merkitys korostuu erityisesti. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä 80 prosenttia kertoo valokuituliittymän vakauttaneen verkkoyhteyksiä, ja yli viidennes on pystynyt laajentamaan tai kehittämään yritystoimintaansa paremman yhteyden ansiosta. 

Toimivilla verkkoyhteyksillä on merkitystä myös kotimaisen ruoantuotannon säilymisen kannalta: maatalousyrittäjistä jopa 88 prosenttia pitää nopeampaa yhteyttä tärkeimpänä hyötynä. Valokuitu helpottaa esimerkiksi suurten tietomäärien siirtelyä ja etävalvontaa tiloilla.

Laajakaista luo uskoa tulevaisuuteen

Verkkoyhteyksien rakentaminen luo uskoa tulevaisuuteen: uutta toimintaa, uusia asukkaita ja uutta yrittäjyyttä. Toimiva verkkoyhteys madaltaa alueiden välistä eriarvoisuutta, kun harvaan asutulla maaseudulla päästään kiinni samoihin mahdollisuuksiin kuin kaupunkialueillakin. 

”Valokuitu lisää asuinpaikkojen vetovoimaa ja minimoi syrjäisestä sijainnista aiheutuvaa haittaa”, Selkäinaho arvioi.

EU:n maaseuturahoitus on tällä hetkellä ainoa julkinen rahoituslähde laajakaistayhteyksien kehittämiseen. Kuluvalla EU-rahoituskaudella laajakaistarahoitukseen on varattu 53 miljoonaa euroa, joka on haettavissa vuoteen 2027 asti.

Selkäinaho kannustaa ottamaan yhteyttä ELY-keskukseen ja hakemaan rahoitusta: "Rahoitusta kyllä on. Kyse on ennen kaikkea tahdosta hoitaa perusasiat kuntoon ja virittää verkkoyhteydet myös maaseudulle, Selkäinaho kertoo.

Tutustu: Kyselytutkimuksen tulokset maaseutu.fi-sivustolla 

Kyselytutkimus laajakaistarahoituksen vaikutuksista toteutettiin verkkokyselynä. Tutkimukseen vastasi 636 liittymän käyttäjää eri puolilta Suomea. Tutkimuksen toteutti maa- ja metsätalousministeriön, Ruokaviraston ja maaseutuverkoston toimeksiannosta Dagmar Oy.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Johtava asiantuntija Marianne Selkäinaho,
Puh. 0295 16 2218, marianne.selkainaho(at)gov.fi 

Lisätietoja tuenhakijalle maaseutu.fi:
Alueelliset ELY-keskukset
Ohjeita hakemiseen