Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän puhe Grüne Woche –messujen avajaisissa
Hyvät naiset ja herrat, hyvät arvovieraat ympäri maailman! Grüβe aus der Wildnis!
Tuon teille terveiset maailman pohjoisimmasta maatalousmaasta, Suomesta – lumen ja pakkasten keskeltä.
Kun eilen lähdin kotitilaltani Pertunmaan maaseudulta matkaan, oli mittarissa kymmenisen pakkasastetta, lumiaura edellä taitoimme matkan valtatielle. Tämä on tammikuussa meillä arkea ja siihen on sopeutunut myös suomalainen ruoantuotanto.
Suomi on Golf-virran ansiosta hyvin ainutlaatuinen arktinen maa. Suomi on maailman pohjoisin maa, missä maataloutta harjoitetaan elinkeinona. Maidon- ja naudanlihatuotanto ovat päätuotantosuuntamme ja yli 10 prosenttia pelloistamme on jo luonnonmukaisen tuotannon piirissä. Toisaalta maapinta-alastamme 72% on metsien peitossa. Suomesta puhutaankin vihreän kullan maana, ja olemme tunnettu kestävästä, vastuullisesta metsätaloudestamme.
Metsistä saamme myös hienoja marjoja ja sieniä sekä esimerkiksi mahlaa, joista maamme niin pienet kuin isotkin elintarvikealan yritykset jalostavat upeita tuotteita. Maa- ja metsätalous ja niihin liittyvät elinkeinot ovatkin meille tärkeitä.
Maa- ja metsätalouden lisäksi muutkin arktisuuteen liittyvät elinkeinot kuten matkailu, porotalous ja kalastus ovat merkityksellisiä – myös kulttuurisesti. Luonnossa liikkuminen ja marjastus tai metsästys ovat rakkaita harrastuksia monille suomalaisille, niin myös minulle ja perheelleni. Meillä on ainutlaatuiset jokamiehenoikeudet, jotka mahdollistavat kaikille luonnosta nauttimisen.
Suomella on erinomaiset edellytykset tuottaa ruokaa kestävästi ja vastuullisesti: arktisuudesta johtuen meillä on puhdas maaperä, ilma sekä riittoisat ja laadukkaat vesivarat niin runsailla pohjavesialueillamme kuin järvissämme – ja niitä järviä on meillä kuulkaas lähes 200 000!!. Talven ankaruus vähentää meillä kasvitautiriskejä. Maailman mittakaavassa on hyvä muistaa, että meillä on myös toimivat yhteiskunnalliset rakenteet luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen.
Maamme kasvukausi on pohjoisuudesta johtuen lyhyt, mutta sitäkin intensiivisempi. Keskiyön aurinko luo edellytykset ainutlaatuiseen aromikkuuteen ja ravintoainepitoisuuksiin tuotteissamme. Esimerkiksi kaura, meidän tärkeä, terveyttä edistävä vientituotteemme hyötyy erityisistä kasvuolosuhteistamme. Suomalaiset maatilat ovat perheyrityksiä, niin myös minun tilani. Meillä jokainen lehmäkin tunnetaan nimeltä ja viikon sisällä vasikan syntymästä tuo nimi löytyy EU-rekisteristä. Tästä syntyy suomalaisten tuotteiden jäljitettävyys. Meille eläinten hyvinvointi on kunnia-asia: sioiltamme löytyvätkin saparot ja broilereilta nokat.
Koko ruokaketjumme on sitoutunut noudattamaan hyvin korkeita hygieniastandardeja ja vastuullisia tuotantotapoja, joita myös valvotaan tehokkaasti. Tätä tavoitetta tukee korkealuokkainen tutkimus ja uusin teknologia. Suomessa antibiootteja käytetään vain sairaudenhoitoon, ei sen ehkäisyyn emmekä käytä tuotannossa hormoneja. Olemme myös ylpeitä tuotteidemme salmonellavapaudesta.
Pieni viiden ja puolen miljoonan ihmisen kansamme on hyvin koulutettua ja olemme yksi maailman kärkimaista innovaatioiden suhteen, joista tässä voisin mainita esimerkiksi free from – tai terveysvaikutteiset elintarvikkeet. Näistä aineksista syntyvät suomalaiset raaka-aineet ja tuotteet, jotka täyttävät korkeimmat laatustandardit niin turvallisuuden, maun kuin ravitsemuksenkin puolesta.
Toisin sanoen, me tarjoamme tuotteita, jotka voivat kertoa tarinansa ylpeydellä ja siihen tarinaan voi myös luottaa.
Tervetuloa tutustumaan niihin tarkemmin osastollamme hallissa 10.2.!
Hyvät kuulijat
Jotta pystyisimme ruokkimaan maapallon kasvavan väestön, ruoantuotannon pitää kasvaa vuoteen 2050 mennessä 60%. Tuotantoa ja tuottavuutta on kasvatettava, jotta ruokaa riittäisi maailman kasvavalle ja vaurastuvalle väestölle.
Tuotantoa on kuitenkin kasvatettava tavalla, joka antaa myös tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. YK:n asettamat kestävän kehityksen tavoitteet on kattava ohjenuora pyrkimyksissämme kohti kestävämpää taloutta. Erityiseksi haasteeksi on noussut ilmastonmuutos; sen hillitseminen ja siihen sopeutuminen.
Tulevaisuuden ruokajärjestelmän on pystyttävä tuottamaan turvallista, ravitsevaa ja maukasta ruokaa tavalla, joka on kestävä ja vastustuskykyinen, ja joka ylläpitää tuotantoeläinten hyvää terveyttä ja hyvinvointia. Sellaisen järjestelmän luomisessa teknologia ja digitalisaatio ovat nykyään avainasemassa. Näitä teemoja tulemme käsittelemään myös lauantain Global Forumissa.
Hyvät kuulijat
Grüne Woche kokoaa perinteisesti maatalousministerit ympäri maailman keskustelemaan maatalouteen liittyvistä ajankohtaisista ja ennen kaikkea tulevaisuuteen pitkälle vaikuttavista asioista. Kumppanimaan ministerinä on hienoa tarjota kollegoilleni elämyksiä ja Suomi-tietoutta niin virallisesti kuin epävirallisemmissakin yhteyksissä.
Grüne Wochen kumppanuus tuo Suomi-kuvaa vahvasti esiin meille tärkeällä eurooppalaisella markkina-alueella juuri EU-puheenjohtajakautemme kynnyksellä. Suomen EU- puheenjohtajuuskausi ajoittuu tärkeään ajankohtaan, vuoden 2019 toiselle puoliskolle. Tuolloin meidän tulisi päästä ratkaisuun mm. EU:n monivuotisista rahoituskehyksistä. Suomen ja EU:n näkökulmasta CAP-uudistuksen onnistuminen on erittäin tärkeää, jotta yhteinen, pitkäaikainen maatalouspolitiikkamme säilyy, mutta myös kehittyy eteenpäin. Haluamme antaa viljelijöillemme varmuuden tulevan politiikan sisällöstä ja rahoituksesta mahdollisimman pian. CAP-uudistuksen ytimen kiteyttäisin siihen, että politiikkaa pitää huomattavasti yksinkertaistaa ja maataloustuottajille tulee antaa kannustimia tuottaa ruokaa meille kaikille ympäristön kannalta kestävällä ja korkean eläinten hyvinvoinnin turvaavalla tavalla.
Tässä lopussa on aika kiitoksille.
On kunnioitettavaa, että tuottajajärjestömme MTK otti rohkean askeleen hakiessaan kumppanuusmaa–statusta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun virallinen kumppani on joku muu kuin valtio. Tuottajajärjestömme ovat ottaneet vahvan roolin suomalaisen osaamisen ja puhtaan ruuan näkyväksi tekemisessä. Uskon vahvasti, että tämä työ myös kantaa pitkälle tulevaisuuteen! Erityiskiitos kumppanuusmaavalmisteluista tuottajajärjestöllemme MTK:lle!
Haluan myös esittää parhaimmat kiitokseni Saksan maatalousministeriölle ja ministeri Klöcknerille, Messe Berlinille, Suomen suurlähetystölle Berliinissä sekä muille yhteistyökumppaneille erinomaisista järjestelyistä näillä messuilla ja mahdollisuudesta toimia kumppanimaana.
Suomen ja Saksan suhteet ovat erinomaisella tolalla, tästä kertonee osaltaan liittopresidentti Steinmeierin viimevuotinen, Suomeen suuntautunut valtiovierailukin. Poliittisesti olemme usein samalla sivulla: puolustamme vahvaa ja yhtenäistä Euroopan Unionia ja kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää. Myös maidemme välinen kauppa voi hyvin: Saksa on vuodesta toiseen Suomen tärkein kauppakumppani.
Näillä sanoilla avaan osaltani Grüne Wochen ja toivotan kaikille antoisaa messutapahtumaa: verkostoitumista, kokemusten vaihtoa, uudenlaista kumppanuutta!
