Maa- ja metsätalousministeriö mukana kirjoittamassa Nature Plants -tiedelehdessä julkaistua tutkimusartikkelia tiedediplomatiasta kasvinterveysasioissa

Maa- ja metsätalousministeriöllä on ilo ilmoittaa uuden tutkimusartikkelin julkaisusta otsikolla “Science diplomacy for plant health” - ”Tiedediplomatiaa kasvinterveyden hyväksi”. Aloite arvostetussa vertaisarvioidussa Nature Plants-tiedelehdessä julkaistuun artikkeliin syntyi osana kansainvälistä kasvinterveysvuotta 2020.

Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Ralf Lopian on yksi kirjoittajista. Kirjoitustyöhön osallistui joukko kansainvälisen kasvinterveysyhteisön asiantuntijoita, jotka analysoivat uusia näkökulmia kasvinterveystutkimuksen koordinaatioon maailmanlaajuisesti ja siihen liittyviä haasteita.

YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestön (FAO) arvion mukaan jopa 40 % ravintokasveista tuhoutuu vuosittain tuholaisten ja tautien takia, mikä aiheuttaa kaupalle joka vuosi vähintään 220 miljardin dollarin tappiot. Tämä jättää miljoonat ihmiset vaille riittävää ravintoa ja aiheuttaa vakavaa vahinkoa maataloudelle ja ympäristölle.

Tiede on avainasemassa, jotta pystymme vastaamaan kansainvälisesti leviävien tuholaisten ja tautien aiheuttamiin haasteisiin. ”Näinä aikoina, jolloin kasvintuhoojia ja kasvitauteja koskevaan tutkimukseen on maailmalla käytettävissä yhä vähemmän resursseja, tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä korvaamaan resurssien rajallisuutta ja tehostamaan tutkimusta”, Ralf Lopian toteaa.

Kasvinterveysjärjestelmiä tällä hetkellä vaivaavia ongelmia voidaan helpottaa perustamalla maailmanlaajuinen verkosto, jonka tavoitteena on tukea säänneltyjä ja uusia tuhoojia koskevaa kansainvälistä tutkimusta. Tällaisen verkoston avulla maiden on myös helpompi suojella itseään, maatalouttaan, ympäristöään sekä kaupan alaa kasvintuhoojien ja -tautien vaikutuksilta. Lisäksi maailmanlaajuinen verkosto edistäisi yhteistyötä poliittisten päättäjien, tutkimusrahoittajien ja tutkijoiden välillä ja toisi yhteen kansallisia ja alueellisia tutkimusviranomaisia kuten kansallisia kasvinsuojelujärjestöjä (National Plant Protection Organisations NPPO), alueellisia kasvinsuojelujärjestöjä (Regional Plant Protection Organisations RPPO) ja hallituksia, sekä tiedeyhteisön, tutkimuslaitosten ja elinkenoelämän edustajia.

”Monimutkaiset kasvinterveyteen liittyvät haasteet vaativat tietämystä ja erityisasiantuntemusta, joita ei löydy mistään yksittäisestä maasta. Tiedediplomatia luo kansainvälistä monitieteellistä yhteistyötä, jolla näihin haasteisiin voidaan vastata”, sanoo Euphresco-verkoston koordinaattori Baldissera Giovani, jolla oli päävastuu artikkelin kirjoittamisesta. Maailmanlaajuinen kasvinterveystutkimuksen koordinaatio nopeuttaa lähestymistapojen yhtenäistämistä ja yhteensovittaa kansallisia näkemyksiä, jotta voimme siirtyä pienimmän yhteisen nimittäjän kompromisseista kunnianhimoisempaan kansainvälisen kasvinterveyden visioon”, hän lisää.

Useiden maiden kasvinterveysviranomaiset ovat jo tunnistaneet tarpeen luoda maailmanlaajuinen tutkimuskoordinaatioverkosto. Maa- ja metsätalousministeriö on ollut näiden kansainvälisten kehityskulkujen ytimessä. Tätä asiaa käsitellään kansainvälisen kasvinsuojeluyleissopimuksen (IPPC) strategiakehyksessä vuosiksi 2020–2030, joka esitellään hyväksyttäväksi kasvinsuojelutoimenpiteitä valmistelevan komission 15. kokouksessa vuonna 2021(Commission on Phytosanitary Measures, CPM-15). Strategiakehys on suomalaisten ja uusiseelantilaisten asiantuntijoiden laatima. Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio korostaa, että ”tämä aloite on jälleen yksi keskeinen kansainvälinen kasvinterveysasia, johon Suomi on vaikuttanut merkittävällä tavalla. Se osoittaa jälleen kerran, kuinka korkealle Suomea arvostetaan kansainvälisessä terveys- ja kasvinterveysyhteisössä.”

Artikkeli digitaalisella tunnisteella (DOI)

Paperikopion artikkelista voi tilata osoitteesta.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

• kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, p. +358 400 291 910, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi

• apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen, p. +358 295 162 439, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi

• erityisasiantuntija Ralf Lopian, p. +358 295 162 329, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi