Ministeri Koskinen: 141-raportti antaa selkeät perusteet tuen jatkolle

− Monin paikoin kylvökausi myöhästyi tänä keväänä ja se näkyy yhä kasvustojen kirjavuutena. Viileähkö sää on hidastanut kasvua, mutta toisaalta tuuheuttanut ja vahvistanut viljoja, Koskinen totesi.

− Taas on nähty, että peltojen hyvä kasvukunto ja rakenne auttavat kantamaan sääriskiä ja viljelijän ammattitaito on tuotantopanoksista tärkein, kun säiden armoilla ollaan.

Kevään ja alkukesän aikana suomalaiset maatalousvaikuttajat ovat tiiviisti neuvotelleet ja vaikuttaneet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, CAP:n, uudistukseen. Ministeri kiitti tapaa ja aktiivisuutta, jolla suomalaiset ovat tuoneet esiin komission uudistusesityksen ongelmakohtia ja maamme tarpeita.

− Suomen maatalouden kannalta myönteistä tulosta näyttää jo nyt tulleen EU:n lainvalmistelussa. Tässä yhteydessä myös MTK:n vaikuttajille kuuluvat kiitokset siitä työstä, jota he ovat tehneet tässä prosessissa. Viljelijäjärjestössä on asiantuntemusta, josta monella alalla voitaisiin ottaa oppia, Koskinen painotti.

Hän vakuutti, että hallitus on sitoutunut etsimään Suomen maataloudelle toimivia ratkaisuja vuonna 2014 starttaavalla uudella rahoituskaudella. − Tuotantosidonnaiset tuet, epäsuotuisten alueiden tuki ja ympäristötuen kehittäminen sekä sokerikiintiöjärjestelmän säilyttäminen ovat Suomelle tärkeitä ja merkittäviä tukia, joiden eteen tehdään töitä.

Ministeri muistutti, että Suomella on edessään vielä monta erää poliittista vääntöä. Kun EU:n rahoituskehys, yhteisen maatalouspoliltiikan sisältö ja rahoitus on päätetty, on edessä vielä toinen neuvottelukierros komission kanssa.

− Kansalliset tukemme, niin Etelä-Suomen 141-tuki kuin pohjoisen alueen 142-tuki, on sovitettava yhteen uudistettuun maatalouspolitiikkaan. 141-tuen nykykauden toimeenpanosta valmistui juuri MTT Taloustutkimuksen kattava arviointiraportti, jonka toimitimme komissiolle. On selvää, että Suomella on selkeät perusteet hakea jatkoa 141-tuille myös vuoden 2013 jälkeen.

Koskisen mukaan EU-tuista ja 141-tuista on saatava mahdollisimman toimiva ja tuotannon kehittämistä edistävä kokonaisuus ja samalla on käytävä läpi myös 142-tukien kehittämistarpeet muun maatalouspolitiikan muuttuessa.

Ministeri Koskinen muistutti monituhatpäistä maatalousnäyttely-yleisöä siitä, että kotimaisen ruuan arvostus on tällä hetkellä korkealla. − Keskikesällä elämme lähiruoan parasta sesonkia, joten kotimaisista herkuista pääsee nauttimaan ja niistä kannattaa nauttia. Hallitusohjelmassa korostamme luomutuotannon ja lähiruoan mahdollisuuksia. Ruokaa koskevat tavoitteet pitää saada näkymään myös käytännössä, ja sen eteen tehdään hallinnossakin vahvasti töitä.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
valtiosihteeri Risto Artjoki, p. 0295 16 2254