Paikallisilla yhteisöillä on ideoita ja keinoja ratkaista viheliäisiä haasteita

Paikallisilla yhteisöillä on runsaasti ideoita ja keinoja ratkaista monimutkaisia yhteiskunnallisia haasteita, ja niiden rooli korostuu myös EU:n tulevan rahoituskauden 2028–2034 tavoitteiden toteutuksessa. Näihin tavoitteisiin kuuluvat muun muassa osallisuuden ja demokratian vahvistaminen, alueiden vetovoiman lisääminen, yrittäjyyden edistäminen sekä ympäristö- ja ilmastotoimet. Tavoitteita toteutetaan kansallisella ja alueellisella kumppanuussuunnitelmalla (NRPP), johon yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen näkökulmia työstettiin kesäkuun alussa järjestetyllä CLLD-tulevaisuusleirillä.

Leader-toiminta on ollut keskeinen osa yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä EU:ssa jo 35 vuoden ajan. Se perustuu paikkalähtöiseen ajatteluun, jossa paikalliset toimijat kehittävät omia alueitaan omista tarpeistaan käsin. Tulevalla rahoituskaudella Euroopan komission ehdotukset mahdollistavat entistä vahvemman ja laaja-alaisemman paikallisen kehittämisen. Tulevaisuusleirillä näitä mahdollisuuksia tarkasteltiin laajalla joukolla osallistujia, mukaan lukien ministeriöiden, alue- ja paikallishallinnon, kansalaisyhteiskunnan, tutkimuksen ja Leader-ryhmien edustajat.

Keskusteluissa nousi esiin, että toimintaympäristö on muuttumassa aiempaa enemmän. EU:n rahastorakennetta ollaan uudistamassa siten, että eri rahoituslähteitä yhdistetään laajemmiksi kokonaisuuksiksi, ja samalla yhteiskunnalliset haasteet ovat entistä moninaisempia. Leirillä oli vahva tunne siitä, että näistä viheliäisistä haasteista ei voida selvitä ilman vahvaa paikallisyhteisöjen osallistumista ja sen tukemista. Leader-toimintatapa tuo varautumiseen, henkisen kriisinkestävyyden vahvistamiseen ja kansalaistoimijoiden ja julkisen sektorin rajapintaan pysyvyyttä, yhteistyörakenteita ja resursseja. 

Leirillä nähtiin, että yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen tulee ohjelmoida kumppanuussuunnitelmaan vahvana kokonaisuutena ja mieluiten omana lukunaan. 

Suomessa toimii 53 Leader-ryhmää, jotka kattavat 99 prosenttia maasta, ja jatkossakin kaikilla alueilla tulisi olla mahdollisuus osallistua toimintaan tarpeidensa mukaan. Toimintatapa mahdollistaa myös nykyistä paremmin kaupunkien ja maaseudun yhteistyön. Haasteena on kuitenkin rahoituksen riittävyys, sillä vaikka Leader-toiminta säilyy pakollisena osana jäsenmaiden ohjelmia, siihen ei ole korvamerkittyä rahoitusta, vaan ratkaisut tehdään kansallisesti. Suurin tarve yhteisölähtöiselle paikalliselle kehittämiselle on maaseutualueilla, joilla toimijoita ja resursseja on varsinkin suuria kaupunkeja vähemmän.

Perinteisesti noin viidennes Leader-toiminnan julkisesta rahoituksesta on tullut kunnilta, ja tätä pidetään tärkeänä jatkossakin. Riittävä rahoitus on keskeistä, jotta Leader-ryhmät voivat tarjota neuvontaa, rahoitusta ja tukea paikalliseen kehittämiseen sekä ylläpitää toimintaansa. Rahoitusta tulisi kaikilla alueilla olla niin iso potti, että se mahdollistaisi jokaiselle Leader-ryhmälle vähintään kahden henkilön palkkaamisen pyörittämään toimintaa. 

Tulevaisuusleirin keskeinen johtopäätös oli, että paikalliseen kumppanuuteen perustuvasta yhteisölähtöisestä toiminnasta voitaisiin ottaa oppia laajemminkin kumppanuussuunnitelman valmistelussa ja toteuttamisessa.  Leader-toiminta tuo yhteen julkisen sektorin, yritykset, yhdistykset ja asukkaat sekä mobilisoi julkisia ja yksityisiä resursseja. Toimintamalli vahvistaa paikallista sitoutumista ja rakentaa verkostoja paikalliselta tasolta aina kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön saakka.

Olen iloinen siitä, että maaseudun kehittämisessä ja paikallisessa kehittämisessä on jo vahvaa yhteistyötä hallinnolliset ja alueelliset rajat ylittäen. Tässä on hyvät eväät valmisteluun, jota jatkamme mm. maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyössä, Leader-ryhmiä ja muita alueellisia ja paikallisia toimijoita osallistaen. Paikallisen kehittämisen toimintamallin valmistelussa työnyrkkinä toimii maaseutu- ja kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmien yhdessä asettama yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen työryhmä. 

* NRPP, National and Regional Partnership Plan
* CLLD, Community-Led Local Development (Leader)

Johtava asiantuntija Laura Jänis, maa- ja metsätalousministeriö

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen CLLD-tulevaisuusleirin järjesti maaseutuverkostoyksikkö yhteistyössä yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen työryhmän kanssa 8.-9.6.2026 Kirkkonummella Majvikissa. Osallistujia oli 35.  Leirin fasilitoivat Maahenki Oy:stä Virpi Harilahti-Juola ja Niina Vuori.