Selvityksestä tukea luonnon tilan parantamiseen kohdistuvan yksityisen rahoituksen vauhdittamiseen

Ennallistamisasetuksen tavoitteiden mukaisten toimien yksityinen rahoitus on vielä tarpeisiin nähden pientä, mutta kiinnostus vapaaehtoiseen luontotyöhön on kasvussa, käy ilmi maa- ja metsätalousministeriön Tapio Oy:ltä tilaamasta selvityksestä. Raportissa ehdotetaan kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelun tueksi ratkaisuja, joiden avulla julkinen sektori voisi vauhdittaa yksityisen sektorin osallistumista luonnonhoitotoimien rahoitukseen.

Maa- ja metsätalousministeriö tilasi kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelun tueksi lokakuussa 2025 Tapio Oy:ltä selvityksen, jossa kartoitettiin yksityisen sektorin mahdollisuuksia ja haasteita rahoittaa ennallistamisasetuksen tavoitteisiin vastaavia luonnon tilaa parantavia toimia. 

Rahoitusmahdollisuuksien nykytilaa tarkasteltiin kirjallisuuskatsauksessa. Lisäksi hankkeessa haastateltiin yhteensä sataa eri toimialoilla toimivien yritysten, pankkien, vakuutusyhtiöiden ja säätiöiden edustajaa. Hankkeen raportissa ehdotetaan ratkaisumalleja, joiden avulla julkinen sektori voisi vauhdittaa markkinan käynnistymistä.

Yksityisen sektorin vapaaehtoisen luontotyön rahoituksen suuruusluokka on selvityksen mukaan noin 10–40 miljoonaa euroa vuodessa. Ennallistamisasetuksen toimeenpanon kustannusten on arvioitu olevan Suomelle useita satoja miljoonia euroja vuodessa. Rahoitustarve ja kustannusten kohdentuminen täsmentyvät, kun parhaillaan laadittava kansallinen ennallistamissuunnitelma valmistuu ja sitä aletaan toteuttaa tulevina vuosina. 

”Julkisen sektorin taloustilanne edellyttää, että tarvitsemme ennallistamisasetuksen tavoitteisiin vastaamiseen uusia rahoituskeinoja ja erityisesti yksityistä rahoitusta. Luonnonarvomarkkinoillakin tulee olemaan rahoitustarpeiden kattamisessa yhä merkittävämpi rooli”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen.

Ratkaisuehdotuksia haasteisiin

Yksityisen sektorin rahoituspotentiaalin vahvistaminen edellyttää selvityksen mukaan erilaisia toisiaan tukevia toimia. Selvityksen mukaan merkittävimmät tekijät yksityisen markkinan syntymisessä ja luonnonarvokaupan käynnistymisessä nykyistä laajemmassa mittakaavassa liittyvät ostajien ja tarjoajien motivaatioon, ostajien ja tarjoajien kohtaanto-ongelmaan liittyviin kaupan esteisiin, kaupan toteutumisen varmuuteen sekä toimenpiteiden vaikutusten todentamiseen. 

Selvityksessä ehdotetaan lainsäädännön ja taloudellisten kannustimien rinnalle uusia ratkaisuja, joiden avulla tuettaisiin luonnonarvomarkkinoiden käynnistämistä. Selvityksen mukaan valtio voisi tukea markkinan syntymistä esimerkiksi innovatiivisilla hankinnoilla, myyjän ja ostajan kohtaamista edistävällä ja yhtenäisiä prosesseja luovalla organisaatiolla sekä vastaamalla todennettavuuteen ja näyttöön perustuviin haasteisiin tutkimuksen ja kehittämistyön panostuksilla. 

”Tapion hanke on tuottanut meille arvokasta tietoa siitä, missä luonnon tilan parantamisessa yksityisellä rahoituksella nyt mennään ja tarjonnut erilaisia ratkaisuja sen lisäämiseen. Haluankin ministeriön puolesta kiittää paitsi hankkeen toteuttajia, myös kaikkia näkemyksensä antaneita osallistumisestaan”, Pesonen jatkaa.

Toimia ja rahoitusmahdollisuuksia on jo, ennallistamisasetus edellyttää niiden vahvistamista

Pesonen muistutti tänään pidetyssä selvityksen julkaisuwebinaarissa, että Suomessa on jo vahvaa kokemusta luonnon tilan parantamisesta sekä sen rahoituksesta mm. osana EU-rahastoja, METSO-, Helmi-,  Sotka-, NOUSU- ja Ahti-ohjelmia sekä talousmetsien luonnonhoitoa. 

Yksityisen sektorin toimijoiden kiinnostus vapaaehtoista luontotyötä kohtaan on selvityksen mukaan kasvussa. Suurin mielenkiinto rahoittaa luonnon tilan parantamista kohdentuu valtaosin metsiin (63 %), sisävesiin (28 %) sekä soihin ja kosteikoihin (24 %), mutta vastaukset erosivat taustaorganisaation tyypin mukaan.

Johtopäätöksissä kiinnitetään huomiota siihen, että vaikka luonnon tilaa parantavien toimien rahoitus on vielä idullaan, toteutettavilla toimilla on paikallistasolla merkittäviä myönteisiä vaikutuksia luonnon ja vesien tilaan. 

”Maanomistajan näkökulmasta kysymys ei ole useinkaan pelkästään rahasta, vaan päätöksiä tehdään aina arvopohjaisesti. Onkin tärkeää löytää sellaisia rahoitusratkaisuja, jossa talous ja arvopohjaiset valinnat johtavat luontevasti samaan, luonnon kannalta hyvään lopputulokseen. Markkinoiden toimivuuden kannalta on olennaista, että kehittämistyötä tehdään vapaaehtoisuuteen pohjautuen laajassa yhteistyössä.  Selvitys antaa hyvät eväät jatkaa uusien rahoitusmahdollisuuksien edistämistä”, Pesonen sanoo. 

Raportti

Tapion tiedote

Euroopan unionin ennallistamisasetuksen tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä luonnon tilaa parantavien toimien piirissä on vähintään 20 prosenttia Euroopan unionin maa- ja meripinta-alasta ja vuoteen 2050 mennessä niiden piirissä ovat kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit. 

Suomi valmistelee asetuksen mukaista kansallista ennallistamissuunnitelmaa. Suunnitelmassa huomioidaan laajasti yhteiskunnalliset tavoitteet sekä sovitetaan yhteen ennallistamistavoitteet, vaikutukset elinkeinoille ja Suomen yritysten kilpailukyky. 

Muualla sivustollamme:

MMM selvittää yksityisen sektorin mahdollisuuksia rahoittaa luonnon tilan parantamista

Ennallistamisasetus

Talousmetsien luonnonhoidolla on tärkeä merkitys luonnon tilan parantamisessa

Ennallistamissuunnitelman valmistelussa kartoitettu luontotyyppejä ja metsien tilaa kuvaavia indikaattoreita

Lisätietoja:

Erno Järvinen
metsäneuvos, metsäbiotalousyksikön päällikkö
maa- ja metsätalousministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi
029 516 2150

Olli Äijälä
liiketoimintajohtaja, Tapio Oy
etunimi.sukunimi@tapio.fi
040 582 9676