Suomi valmistautuu YK:n ruokahuippukokoukseen
Suomen valmistautuminen ensi syyskuussa järjestettävään YK:n ruokajärjestelmähuippukokoukseen sai vauhtia torstaina 4. maaliskuuta yli sadan osanottajan webinaarissa, jonka järjestivät maa- ja metsätalousministeriö ja ulkoministeriö. ”Suomi on aktiivisuudellaan eturintamassa, kun maailman ruokajärjestelmiä uudistetaan kestävään ja oikeudenmukaiseen malliin”, totesi globaalin dialogiprosessin vetäjä David Nabarro tervehdyksessään webinaarille.
Webinaarissa puhuneen kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion mukaan on Suomella kaikki edellytykset olla kestävän kehityksen mallimaa: satsaukset ruoan terveellisyyteen, tuotannon ympäristövaikutusten vähentämiseen ja luonnon monipuolisuuden ylläpitämiseen kannattavat.
YK:n pääsihteeri on kutsunut maailman valtionpäämiehet ruokajärjestelmähuippukokoukseen, ensi syyskuussa YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa. Huippukokousta valmisteleva ministerikokous järjestetään Roomassa heinäkuussa.
Ruoka syntyy monimutkaisen järjestelmän työn tuloksena ja siksi ruokaa on tarkasteltava koko järjestelmän näkökulmasta. Järjestelmän eri osien yhteyksien ja vuorovaikutusten ymmärtäminen on tärkeää. Yksittäisellä ostopäätöksellä suomalaisessa ruokakaupassa on vaikutuksensa ruuan tuotantopaikan luonnonvara- ja vesitalouteen, energiankulutukseen, ihmisten toimeentuloon, jätteiden ja sivutuotteiden syntymiseen ja kuluttajan omaan terveyteen. Yksityisen kuluttajan valinnoilla on tärkeä merkitys, mutta lisäksi tarvitaan järjestelmätason poliittisia päätöksiä.
Suomalainen ruokajärjestelmä on osoittanut vahvuutensa ja kykynsä ottaa vastaan iskuja. Ruokapöydässämme ei juuri ole näkynyt sen enempää korona, lintuinfluenssa kuin vuoden 2008 finanssikriisiin liittynyttä globaalia ruokakriisiä. Kuitenkin myös meillä on parantamisen varaa.
Globaalissa tarkastelussa haasteita aiheuttavat muun muassa ilmastonmuutos ja siihen liittyvä veden puute ja eroosio; luonnon monimuotoisuuden väheneminen; kasvuun kääntynyt nälästä kärsivien ihmisten määrä sekä nälän lisäksi myös ylipaino ja muut ravitsemusongelmat; ruokajärjestelmän epäoikeudenmukainen tulonmuodostus ja alueelliset vääristymät sekä tuotanto- ja jalostusketjuun liittyvät taudit.
Ruokajärjestelmien uudistamiseen tarvitaan kaikkien osapuolien panosta ja yhteistyötä. Jokainen meistä on osa ruokajärjestelmää, joko tuotantoketjussa tai ainakin kuluttajina. Siksi huippukokousta valmistellaan myös poikkeuksellisen laajalla vuoropuhelulla eri toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan kesken.
Globaalin huippukokouksen ja kansallisen vuoropuhelun lisäksi Suomi hyödyntää puheenjohtajuuttaan Pohjoismaiden ministerineuvostossa ja toteuttaa yhteispohjoismaisen ruokajärjestelmädialogin kesäkuun ministerikokouksen yhteydessä. Tavoitteena on nostaa esiin Pohjoismaille yhteisiä tavoitteita ja keinoja, joilla on kantavuutta myös globaalilla tasolla.
Lisätietoja:
Jyri Ollila, erityisasiantuntija, ruokajärjestelmähuippukokouksen koordinaatio, p. 0295 162 007
Aulikki Hulmi, kv-asiain johtaja, p. 0295 162 034
