Uusi hallintasuunnitelma haitallisten vieraslajien torjumiseksi valmistui

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 25.6.2026 14.48
Tyyppi:Tiedote
Viitapihlaja-angervo. Kuva: Vieraslajit.fi/ H. Helmisaari

Torjuntakeinot kansallisen vieraslajiluettelon seitsemälle uusimmalle haitalliselle vieraslajille koottiin hallintasuunnitelmaan. Maa- ja metsätalousministeriön hyväksymä hallintasuunnitelma tuli voimaan heti.

Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt järjestyksessään kuudennen hallintasuunnitelman haitallisten vieraslajien torjumiseksi. 

Hallintasuunnitelmassa esitetään ensisijaiset torjunta-alueet ja -toimenpiteet kuudelle kasvilajille ja yhdelle eläinlajille, jotka lisättiin Suomen kansalliseen haitallisten vieraslajien luetteloon vuonna 2023. Suunnitelma sisältää lisäksi toimia, joilla lajien tahatonta leviämistä Suomeen estetään esimerkiksi muun kasvi-, taimi- ja elinympäristömateriaalin tai koneiden ja laitteiden mukana. 

Isopiisku, kanadanpiisku, korkeapiisku ja valkopajuangervo ovat kotoisin Amerikan mantereilta. Viitapihlaja-angervo on Aasiasta, vuorivaahtera Euroopasta ja mustapääetana Itä-Euroopan ja Länsi-Aasian rajalta.  

Kaikilla lajeilla on useita leviämisreittejä Suomeen. Kasvit leviävät ihmisen tahallisen ja tahattoman toiminnan seurauksena. Karkaamisen estäminen on keskeinen toimenpide ihmisen hallinnassa olevien vieraslajien leviämisen estämiseksi. Mustapääetana leviää tahattomasti ihmistoiminnan seurauksena lähinnä kasvi- ja taimimateriaalin sekä maa-aineksen mukana.  

Korkeapiiskua lukuun ottamatta kasvilajit sekä mustapääetana ovat vakiintuneet Suomen luontoon, ja niiden torjunta vaatii välittömiä toimenpiteitä. 

Hallintasuunnitelma perustuu Luonnonvarakeskuksen selvitykseen ja riskianalyysiin siitä, miten laajasti lajit Suomessa esiintyvät, mitä väyliä pitkin ne pääsevät tahattomasti leviämään ja miten niitä voitaisiin kustannustehokkaimmin torjua. 

Suunnitelmaa tarkennettiin lausuntojen pohjalta. Lausunnot koskivat haitallisten vieraslajien torjuntakeinoja sekä torjuntaa edistäviä yhteistyötahoja. 

Järjestyksessään kuudes hallintasuunnitelma täydentää edellisiä jo hyväksyttyjä hallintasuunnitelmia. Suunnitelmat muodostavat kokonaisuuden haitallisten vieraslajien torjumiseksi Suomessa.

Lisätietoa vieraslajeista ja niiden torjunnasta 

Hallintasuunnitelma VI kansallisesti haitallisten vieraslajien torjumiseksi 

Luonnonvarakeskuksen taustaraportti hallintasuunnitelmaehdotukselle 

Vieraslajit.fi

Kaikki voimassa olevat vieraslajien hallintasuunnitelmat maa- ja metsätalousministeriön sivuilla

Lisätietoja vieraslajien hallintasuunnitelmista maa- ja metsätalousministeriöstä

Johanna Niemivuo-Lahti, ympäristöneuvos, p. 0295 162 259, etunimi.sukunimi@gov.fi 

Karin Cederlöf, lainsäädäntöneuvos, p. 0295 162 63, etunimi.sukunimi@gov.fi 

Tausta: Haitallisten vieraslajien torjunta on keskeinen keino edistää luonnon monimuotoisuutta

Haitalliset vieraslajit ovat luonnon monimuotoisuuden yksi merkittävimmistä uhkatekijöistä, joten niiden torjunta on keskeinen keino estää luontokatoa. Torjunnalla estetään myös vieraslajien aiheuttamia taloudellisia, terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja.

EU:n sekä kansallista vieraslajiluetteloa päivitetään tarpeen mukaan lajien haitallisuuden perusteella.

Maa- ja metsätalousministeriö on aiemmin vuosina 2018, 2019, 2021 ja 2024 hyväksynyt hallintasuunnitelmat EU:ssa haitallisiksi säädettyjen vieraslajien torjumiseksi ja vuonna 2020 kansallisesti haitalliseksi säädettyjen vieraslajien torjumiseksi.

Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön, eikä niitä saa tuoda maahan, myydä, kasvattaa tai pitää hallussa.

Kansalaisia kannustetaan ilmoittamaan havaintojaan vieraslajiportaaliin Vieraslajit.fi ja osallistumaan vieraslajien torjuntaan. Samalla kannustetaan maanomistajia ja kuntia tiedostamaan vastuunsa maillaan olevien vieraslajien torjunnasta. 
Eläimet ja kasvit Luonto ja ilmasto