Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumi: Suomalainen ruokakulttuuri on onnea ja makuja
Yhteinen ruokapöytä –keskustelufoorumi päätti hallituskauden mittaisen työskentelynsä ruokakulttuuriseminaariin 28.3.2023. Verkkoseminaarissa esiteltiin foorumin työstämä kooste ruokakulttuurista ilmiönä, joka näkyy mm. ravintolakulttuurissa, tapahtumissa ja innovaatiossa. Ylpeys ruokakulttuurista on viesti, jonka kaikkien soisi sisäistävän.
Ruokakulttuuri liittyy teemoihin, joita Yhteinen ruokapöytä –keskustelufoorumi on toimikaudellaan työstänyt. Aihetta käsiteltiin seminaarissa kattavasti kouluruokailusta elintarvikevientiin asti.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen painotti avauspuheenvuorossaan, että kotimaista ruokaa kannattaa suosia raaka-aineiden laadun, puhtauden ja turvallisuuden vuoksi. Lisäperusteluja ovat tuki kotimaiselle aluetaloudelle, paikalliselle yrittäjyydelle ja työllisyydelle.
Yhteinen ruokapöytä –keskustelufoorumin puheenjohtaja Reijo Karhinen kannusti avoimeen, arvostavaan ja rakentavaan keskusteluun kaikilla foorumeilla.
- Olisi hienoa, jos jokainen suomalainen miettisi viiden minuutin mittaisen hissipuheen ruokakulttuuristamme.
Puheenjohtaja Karhinen esitti hissipuheen tueksi Yhteinen ruokapöytä –keskustelufoorumin koostetta suomalaisesta ruokakulttuurista. Sen mukaan ruokakulttuurimme perustana ovat oman maamme puhtaat raaka-aineet, joita hyödynnetään nyt ja tulevaisuudessa korkeat laatuvaatimukset täyttäviin innovaatioihin. Ruokakulttuurimme tarjoaa onnea ja makuja.
Seminaarin paneelikeskustelussa muistutettiin, että ruokakulttuuri uudistuu ja kansainvälistyy jatkuvasti. Sitä muokkaavat suomalaisten kuluttajien mieltymykset ja toiveet. Onego Bion toimitusjohtaja Maija Itkonen analysoi paneelikeskustelussa suomalaista ruokaa teknologian näkökulmasta. Bioteknologia voi auttaa kuluttajien toivomien kasvipohjaisten vaihtoehtojen tuotekehittelyssä.
- Ruuan lisäksi vientituotteenamme voisivat olla ruokaan liittyvät teknologiat, toteaa Itkonen.
S Groupin myyntipäällikkö Juha Nieminen näkee, että kuluttajan toiveet ja valinnat ohjaavat myös kauppaa. Vastuullisten trendituotteiden kehittelyssä on valtavasti potentiaalia, jota kannattaa hyödyntää lanseerattaviin uusiin tuotteisiin.
- On trendikästä olla vastuullinen. Ja kauppias pitää hyllyillään trendituotteita, joita kuluttaja haluaa ostaa, sanoo Nieminen.
Myös hävikkiruuan hyödyntäminen saisi Niemisen mukaan nousta ruokatrendiksi.
Villiruokakokki Jyrki Tsutsunen uskoo satokausien antiin ja ruokaelämyksiin. Ketunleivän, voikukkien, sienien ja marjojen kerääminen metsästä ruuan raaka-aineiksi, maistelu ja itse valmistaminen on elämys niin koululaisille kuin ulkomaisille turisteillekin.
- Meitä ravintoloitsijoita motivoi jatkuvasti asiakkaidemme yllättäminen suomalaisilla vastuullisilla ruokaelämyksillä, sanoo Tsutsunen.
Ruoka on elämys myös Helsingin yliopiston ruokakulttuuriprofessorin Taru Lindblomin mielestä.
- Ruoka yhdistyy kulttuuriin monella tavalla. Se on noussut osaksi populaarikulttuuria ja on nykyään yksi vapaa-ajanviettotapa.
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio päätti tilaisuuden.
- Suomalainen ruoka, ruuan tekijät ja ruokakulttuuri ansaitsevat arvostuksen. Tuote on kunnossa. Voimme juhlia suomalaista ruokaa joka päivä, lopettaa Husu-Kallio päätöspuheenvuoronsa.
- Yhteinen ruokapöytä –keskustelufoorumin ruokakulttuurikuva aukeaa tästä.
- Webinaaritallenne "Suomalainen ruokakulttuuri on onnea ja makuja" aukeaa tästä.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja: Reijo Karhinen, rt.karhinen(at)gmail.com
Haastattelupyynnöt: viestintäasiantuntija Taina Saahko, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 535 6646, taina.saahko(at)gov.fi
Verkkosivu: mmm.fi/yhteinen-ruokapoyta
Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumin työ perustuu hallitusohjelman kirjaukseen. Yhteisen ruokapöydän työskentelyn tavoitteena on nostaa suomalaisen ruuan ja ruokakulttuurin arvostusta ja kirkastaa suomalaisen ruuan brändiä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin sekä edistää koko ketjun yhteistä etua. Tavoitteena on myös tunnistaa nykyisen ruokajärjestelmän kipukohdat, ja linjata sen tasapainoisemmasta toiminnasta, jotta kaikilla sen osapuolilla on mahdollisuus pärjätä ja menestyä yhdessä. Keskustelufoorumi on asetettu hallituskaudeksi.
