MMM:n, YM:n ja Metsähallituksen Luontopalvelujen yhteistiedote
Saimaalla jo lähes 400 norppaa - kannan kasvu saatu turvattua
Saimaannorppakanta on kasvanut vakaasti vuodesta 2014, jolloin kannan kooksi arvioitiin noin 300 norppaa. Metsähallituksen arvion mukaan norppien talvikanta on kasvanut taas viime vuodesta 10–20 yksilöllä ja on nyt kooltaan 380–400 norppaa. Määrä on jo hyvin lähellä saimaannorpan suojelustrategiassa ja toimenpidesuunnitelmassa vuodelle 2025 asetettua 400 yksilön välitavoitetta. Pitkäjänteinen suojelu ja paikallisväestön sille antama tuki ovat tuottaneet tulosta.
Kahden viime talven alut ovat olleet hyvin leutoja, ja laskennoissa on havaittu tavallista vähemmän norppien makuupesiä. Leudot talvet ovat vaikeuttaneet sekä norppien pesintää että pesien havainnointia. Apukinosten tekemiseen ja pesälaskentoihin osallistunut runsas vapaaehtoisten joukko on mahdollistanut norppakannan suojelun ja seurannan leutoinakin talvina.
Arvio norppien määrästä pesimäalueittain:
Pyhässelkä – Jänisselkä 4
Orivesi 10
Pyyvesi – Enonvesi 13
Kolovesi 12
Joutenvesi 32
Haukivesi 92
Pihlajavesi 124
Puruvesi 7
Katosselkä – Tolvanselkä 35
Luonteri 9
Lietvesi 16
Petraselkä – Yövesi 34
Suur-Saimaa 4
Yhteensä 392
”Paikallisten toimijoiden työ ja tuki suojelulle ovat olleet ratkaisevan tärkeitä suojelussa onnistumiselle, lämmin kiitos siitä. On rohkaisevaa, että kanta on leudoista talvikeleistä huolimatta kehittynyt edelleen hyvään suuntaan ja lähes jo saavuttanut 400 yksilön välitavoitteen. Suojelutoimet ovat olleet vaikuttavia”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.
Tuore arvio norppakannan koosta perustuu alueittain tehtyyn pesintäanalyysiin, jossa hyödynnettiin vuosien 2016–2018 pesätietoja, syntyneiden kuuttien määrää sekä havaintoja jäällä lepäävistä norpista. Kuutteja syntyi tänä vuonna 86, ja 80 kuutin määrä on ylitetty jo kolmena perättäisenä vuotena. Tulokset viittaavat siihen, että kannan elpyminen jatkuu myös tulevaisuudessa.
”Kalastuksen sivusaaliskuolleisuutta on vähennetty vapaaehtoisilla sopimuksilla saimaannorpan suojelemiseksi. Vesialueen omistajat ovat näin osoittaneet aidon halunsa ja sitoutumisensa suojeluun. Kiitän kaikkia sopimuksen tehneitä osakaskuntia ja muita vesialueen omistajia yhteistyöstä saimaannorpan suojelussa. Ilman vesialueenomistajien ja kalastajien panosta suojelutavoitteita olisi ollut vaikea saavuttaa”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
”Saimaannorpan suojelussa keskeistä on ollut EU:n LIFE rahoitus, joka päättyy tänä vuonna. Tuleva vuosi onkin haastava rahoituksen merkittävän pienentymisen vuoksi. Haluaisimme edelleen jatkaa hyväksi koettuja suojelukeinoja, kuten ilmaston lämpenemisen ja lumen vähyyden vuoksi tärkeiden apukinosten tekemistä”, sanoo luonnon ja kulttuuriperinnön suojelun päällikkö Tuula Kurikka Metsähallituksesta.
|
Lisätietoja:
Luonnon ja kulttuuriperinnön suojelun päällikkö Tuula Kurikka, Metsähallitus, p. 0400 255 212
Ylitarkastaja, saimaannorppatutkija Tero Sipilä, Metsähallitus, p. 0400 659 668
Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@metsa.fi
