Haku

Maatalous uusiutuvan energian tuottajana ja käyttäjänä Maatilat ovat nykypäivänä merkittäviä uusiutuvan energian tuottajia ja käyttäjiä. Luonnonvarakeskuksen energiakyselyn mukaan jo yli 40 % maa- ja puutarhatilojen kaikesta energian kulutuksesta ...

Selvitys maatilojen biokaasuinvestointien vauhdittamisesta Maatilatason biokaasulaitos tulisi nähdä kokonaisvaltaisena investointina, missä huomioidaan laitoksen tuottamat monet hyödyt tapauskohtaisesti. Biokaasuinvestointia ei pidä käsittää pelkä...

Ravinteet ja energia hyötykäyttöön Maatalouden ravinteiden tehokas kierrätys vahvistaa Suomen ruokaturvaa ja energiaomavaraisuutta ja parantaa vesistöjen tilaa. Toimilla voidaan vauhdittaa myös vihreän siirtymän ratkaisuja, joilla edistetään resur...

Suomessa uusiutuvasta energiasta merkittävä osa on bioenergiaa Uusiutuvilla energianlähteillä tarkoitetaan puupolttoaineita, muita kasvi- ja eläinperäisiä polttoaineita, biokaasua, kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoavaa osuutta, vesivoimaa, ...

Maa- ja metsätalousministeriö asetti poikkihallinnollisen työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaksi. Suunnitelman toimenpiteillä odotetaan maankäyttösektorilla saavutettavan vähintään 3 Mt CO2-ekv. vaikutukset vuoteen 2035 mennessä. Valtioneuvosto hyväksyi ja antoi eduskunnalle selonteon 8.7.2022.

Ruoka ja maatalous Vastuullinen ruokaketju tuottaa laadukasta ja turvallista ruokaa kannattavasti ja kestävästi. Erinomainen ruoka − elinvoimainen maaseutu Ruokaturva » Ruokaturva on Suomessa korkealla tasolla. Ruokaturva koostuu ruuan saatavuudes...

Kansallisella vesihuoltouudistuksella etsitään ratkaisuja Suomen vesihuollon uudistamiseen ja toimintaympäristön muutosten ennakointiin. Tavoitteena on varmistaa kaikille vesihuoltolaitosten asiakkaille turvallinen ja laadukas vesihuolto.

fi sv en Biotalous maa- ja metsätalousministeriössä Maa- ja metsätalousministeriö vastaa Suomen uusiutuvien luonnonvarojen kestävästä käytöstä, ja on siten kiinteästi mukana rakentamassa biotaloutta. Metsä, kalat, vesi, ruoka ja maatalous ovat kai...

Ravinnekiertotuki Valmisteilla oleva ravinnekiertotuki on toimintatukea biokaasulaitokselle, joka tuottaa lannasta tai vesistökasvillisuuden hoitojätteestä biokaasua ja pitkälle jalostettuja ravinnevalmisteita markkinoille. Tuen avulla edistetään ...

Maa- ja metsätalousministeriön virkakunnan puheenvuoro: Alkutuotanto, huoltovarmuus ja kestävä kasvu keskiöön tulevalla hallituskaudella Maa- ja metsätalousministeriön virkakunta esittää kokonaisnäkemyksen maa- ja metsätalouden, ruokajärjestelmän ...

Saaristomeri-ohjelma maataloudessa Vuonna 1992 Itämeren suojelukomissio (HELCOM) listasi Itämeren suurimpia kuormituslähteitä eli hot spoteja. Suomen ainoa jäljellä oleva ns. hot spot on Saaristomeren valuma-alueen maatalouden hajakuormitus. Saari...

Maatalouden ympäristötyö Maatalous vaikuttaa ympäristön tilaan ja ekosysteemien toimintaan paikallisesti ja laaja-alaisesti. Maataloudella on sekä positiivisia että negatiivisia ympäristövaikutuksia. Positiivinen vaikutus näkyy lajistoltaan ja luo...

13.7.2026 | EU:n maatalousministerit kokoontuivat Brysselissä 13. heinäkuuta 2026 Irlannin puheenjohtajakauden ensimmäiseen maatalous- ja kalastusneuvostoon. Neuvosto keskusteli mm. komission julkaisemista kotieläinstrategiasta ja proteiinisuunnitelmasta, naisten asemasta maataloudessa sekä maatalouden ajankohtaisista kauppapoliittisista kysymyksistä. Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.

Suomalaisen ruuantuotannon pitkän aikavälin strategia ja elintarvikevientiä lisäävä ruoka-alan kasvuohjelma kuuluvat hallitusohjelman mukaiseen Kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä -kokonaisuuteen.

9.6.2026 | Maa- ja metsätalousministeriön virkakunta esittää kokonaisnäkemyksen maa- ja metsätalouden, ruokajärjestelmän ja luonnonvarojen kehittämisestä kaudelle 2027–2031. Puheenvuoro korostaa alkutuotannon merkitystä kansantaloudelle, huoltovarmuudelle ja kokonaisturvallisuudelle.

23.4.2026 | Hallitus linjasi kehysriihessään 21.–22. huhtikuuta valtiontalouden kehyksistä ja keskeisistä toimista tuleville vuosille. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla päätökset ja jatkovalmistelu painottuvat erityisesti ruokasektorin huoltovarmuuden vahvistamiseen, maatalouden toimintaedellytysten turvaamiseen sekä hallinnon menojen sopeuttamiseen. Ruuantuotannosta ei leikata.

1.4.2026 | Hallituksen vuoden 2025 budjettiriihen päätösten mukaisesti biokaasulaitosten ravinnekiertotuen toimeenpanoa jatketaan. Seuraava biokaasulaitosten ravinnekiertotuen hakukierros avataan vuoden 2027 alussa.

Taustatietoa ja materiaalia CAP-valmisteluprosessista Maa- ja metsätalousministeriön CAP-aiheinen webinaarisarja 5. – 14.10.2022 Järjestämme viime viikon CAP-suunnitelman julkistamiswebinaarin perään kolme jatkowebinaaria. Ne ovat keskiviikkona 5....

6.10.2025 | Komissio hyväksyi 2.10.2025 Suomen CAP-suunnitelman muutokset vuodelle 2026. Keskeisimmät muutokset liittyvät ympäristökorvauksen, uudelleenjakotulotuen ja nuorten viljelijöiden tukitasojen korotuksiin. Lisäksi puhdaskauran viljely voidaan jatkossa toteuttaa nykyistä yksinkertaisemmilla ehdoilla.

Liite 1 MUISTIO 5.6.2026 VN/9941/2022 SUOMEN YHTEISEN MAATALOUSPOLITIIKAN STRATEGIASUUNNITELMA MUUTTAMINEN 1 Pääasiallinen sisältö Suomen yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelma (myöh. Suomen CAP-suunnitelma) rahoituskaudella 2023–2027 p...