EU:n neuvosto hyväksyi kalastuksenvalvonnan tiukennukset – Suomi äänesti vastaan

Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 13. marraskuuta asetuksen, jolla tehdään useita muutoksia yhteisen kalastuspolitiikan valvontajärjestelmään.

EU:n neuvoston hyväksymän kalastuksenvalvonnan uudistuksen suuriin linjoihin kuuluu kaiken paperimuotoisen raportoinnin nykyaikaistaminen digitaaliseksi. Erityisen paljon uudistuksia kohdistuu pieniin veneisiin, joita koskee moni vaatimus, joka on ollut pitkään voimassa avomerikalastuksessa. Myös troolikalastusta ja vapaa-ajankalastusta koskevat EU:n säännöt tiukentuvat.

Seurantalaitteet pakollisiksi, sekasaaliiden poikkeamaan tiukennus

Tulevaisuudessa kaikilla kaupallisilla kalastusaluksilla on oltava seurantalaite, jonka avulla viranomaiset voivat paikantaa ja tunnistaa ne. Kaikkien EU:n alusten on poikkeuksetta käytettävä sähköisiä kalastuspäiväkirjoja ja ilmoitettava saaliinsa digitaalisella tavalla.

Kalastusaluksille tulee riskinarviointiin perustuen asentaa valvontakamerat ehkäisemään kalansaaliiden laitonta poisheittoa sekä moottoritehon jatkuvan seurannan laitteet. Alustavan arvion mukaan nämä velvoitteet eivät kuitenkaan soveltuisi suomalaisiin kalastusaluksiin.
Silakan ja kilohailin sekasaaliskalastuksessa tulee tiukennuksia saalisarvion sallittuun poikkeamaan eli siihen, miten paljon kalastajan merellä tekemä saalismäärän lajikohtainen arvio saa erota satamassa tehdystä tarkasta punnitustuloksesta.

Jäljitettävyys laajenee sisävesiin, säännöksiä vapaa-ajan kalastukseen

Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jäljitettävyysvaatimukset laajenevat koskemaan EU:n merialueiden lisäksi sisävesiltä peräisin olevaa kalaa sekä kolmansista maista tuotua kalaa. Myöhemmin vaatimukset koskevat myös jalostettuja kalatuotteita.

Vapaa-ajankalastajien rekisteröinti ja saaliiden sähköinen ilmoittaminen ovat pakollisia eräiden lajien osalta vuodesta 2030. Suomessa kalastettavien lajien osalta tämä velvoite tulee koskemaan lohta jo aiemmin. Komissio sai myös valtuudet säätää vapaa-ajankalastuksessa käytettävien pyydysten merkinnöistä.

Suomen huolia ei kuunneltu riittävästi

Suomi ja Italia äänestivät neuvostossa asetusta vastaan, ja Latvia ja Portugali pidättyivät äänestämästä.

”Suomessa nähdään, että vaikuttava ja kustannustehokas kalastuksenvalvonta on tärkeä osa politiikkaa, jolla pyritään turvaamaan kalakantojen kestävyys. Vaatimukset eivät saisi kuitenkaan muodostua kohtuuttomiksi. Esittämämme huolet eivät valitettavasti saaneet vastakaikua”, sanoo ministeri Sari Essayah.

Siirtymäajat kuudesta kuukaudesta neljään vuoteen

Useimmat uudet säännöt tulevat sovellettaviksi kahden vuoden kuluttua asetuksen voimaan astumisesta. Pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavilla aluksilla on neljä vuotta aikaa mukautua uusiin vaatimuksiin. Avomerikalastuksessa saalisarvion sallittua poikkeamaa koskevat säännöt ja niiden vakavasta rikkomisesta koituvat ankarammat seuraamukset tulevat käyttöön jo kuuden kuukauden kuluttua. Monelta osin uusien sääntöjen tarkka sisältö tulee tietoon vasta, kun komissio antaa tarkempia täytäntöönpanosäädöksiä. 

Lisätietoja:
Harri Kukka, neuvotteleva virkamies, etunimi.sukunimi@gov.fi, p. 0295 162 377
Iina Mattila, ministerin eritysavustaja, etunimi.sukunimi@gov.fi,  p. 050 524 5032
Sonja Falk, ministerin erityisavustaja, etunimi.sukunimi@gov.fi, p. 050 911 4546