Hiili-euro-ohjelma linjaa toimet maatalouden päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi

Viljelijällä on oltava entisiin toimintatapoihin nähden selkeä mahdollisuus parempaan tuottavuuteen ja taloudelliseen tulokseen päästöjä vähentäen, jotta maatalouden 29 prosentin päästövähennystavoite voidaan saavuttaa, todetaan ruoantuotannon hiili-euro-ohjelmassa (HERO). Luonnonvarakeskuksen laatiman ohjelman tavoitteena oli määritellä, kuinka hallituksen vuodelle 2035 asettama maatalouden päästövähennystavoite saavutetaan tilojen taloutta ja ruokaturvaa heikentämättä.

Ruoantuotannon hiili-euro-ohjelmassa maatalouden ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimet koottiin yhdeksi toimenpidekokonaisuudeksi, jossa määritellään tarkemmin päästövähennyspolku vuoteen 2035. Vuositasolla päästöjä on määrä vähentää 4,6 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Tavoitteeseen on laskettu maatalouden päästöt taakanjako- ja maankäyttösektorilta mukaan lukien maatalouden energiankulutus. Vuonna 2019 maatalouden kokonaispäästöt olivat noin 16 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

– Maatalouden ilmastotyössä taloutta ei voi unohtaa. Luonnonvarakeskus on tehnyt tärkeän työn selvittäessään, kuinka päästövähennykset voidaan toteuttaa siten, että maatilojen ilmastotoimet ovat eduksi myös maatilojen talouskehitykselle eivätkä ainakaan haittaa sitä. Tilojen taloudesta huolehtien huolehdimme samalla elinkeinojen tulevaisuudesta, huoltovarmuudesta ja Suomen ruokaturvasta, korostaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

HERO-ohjelman laatimisesta vastasi tutkimusprofessori Heikki Lehtonen Luonnonvarakeskuksesta. Työ laadittiin maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta. HERO-ohjelman tarkastelun pohjana hyödynnettiin muun muassa tuottajajärjestöjen julkaiseman maatalouden ilmastotiekartan ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman pohjaksi laadittuja skenaarioita sekä viime vuosina julkaistuja tutkimustuloksia.

Keskeisiä ohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä ovat muun muassa kivennäismaiden hiilensidonnan parantaminen, typpilannoituksen tehostaminen ja nautojen metaanipäästöjä vähentävän rehun käyttö. Maatalouden päästöt vähenevät myös uusiutuvan energian käytön lisääntyessä ja nautojen lukumäärän vähentyessä vähitellen. Turvemailta haetaan päästövähennyksiä ohjaamalla turvemaapeltoja soveltuvilta osin kosteikkoviljelyyn maataloutta, energiantuotantoa tai lisäarvotuotteita tukevaan tuotantokäyttöön, siirtämällä yksivuotisten viljojen viljelyä turvemailta kivennäismaille sekä ohjaamalla soveltuvia kohteita ilmastokosteikoiksi, metsitykseen ja maataloustuotannon ulkopuolelle.

Ilmastotoimien valtavirtaistuminen edellyttää paitsi poliittisen ohjauksen terävöittämistä, myös ruoka- ja rehuteollisuuden myötävaikutusta sekä laadittujen ilmasto-ohjelmien pitkäjänteistä toteuttamista.

– On selvää, että päästövähennyskysymystä ei ratkaista olemassa olevan ohjauksen ja tukijärjestelmän hienosäädöllä. Viljelijän näkökulmasta asetelman on oltava sellainen, että se kannustaa tuottavuuteen ja ottamaan ympäristöarvot huomioon. Kasvinsuojelu, viljelyn monipuolistaminen palko- ja öljykasvien viljelyä lisäämällä parhaiden käytäntöjen ja täsmäviljelyn keinoin ovat tärkeitä maatilojen taloudelle, ruokaturvalle ja ilmastotavoitteille. Lisäksi edistyminen on saatava todennettua kasvihuonekaasuinventaariossa ja kestävyysarvioinneissa, sanoo Lehtonen.

Lehtonen nostaa maatilakohtaisten satoisuustavoitteiden asettamisen ja satojen mittaamisen keskeisiksi toimiksi, joiden avulla tilojen kannattavuutta ja tuotannon kestävyyttä voidaan parantaa. Lisäksi tarvitaan vahvoja arvoketjuja ja tuotteita, joissa palkitaan kestävistä tuotantotavoista.

HERO-ohjelma pitää sisällään myös arvion toimien kokonaiskustannuksista. Kokonaiskustannusten arvioidaan nousevan asteittain 70 miljoonan euron vuositasolta 100-200 miljoonan euron vuositasolle vuonna 2035. Maatalouden ilmastotoimien kustannuksille on löydettävä katetta sekä markkinoilta että julkisista varoista. Lehtosen arvion mukaan tähän tarvitaan uutta rahaa, uusia panostuksia ja osin nykyisten resurssien uudelleensuuntaamista.

Hiili-euro-ohjelman toimet on huomioitu myös maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman luonnoksen toimenpiteitä määriteltäessä, ja kiirastorstaina lausuntokierrokselle lähetetty suunnitelma tukee merkittäviltä osin maatalouden päästövähennystavoitteen toteutumista.

Ruoantuotannon hiili-euro-ohjelma (PDF)

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma lausuntokierrokselle (tiedote 14.4.2022)

Lisätietoja:

Heikki Lehtonen
tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus
p. 029 532 6316
etunimi.sukunimi@luke.fi

Anna Salminen
erityisasiantuntija
maa- ja metsätalousministeriö
p.050 358 8793
etunimi.sukunimi@gov.fi