Korkeakosken kalatie valmistui Kymijoella – Padon ohittaminen mahdollistaa vaelluskalojen luontaisen elinkierron
Tänään avattu Kotkan Korkeakosken kalatie kohentaa merkittävästi vaelluskalojen olosuhteita Kymijoessa ja vahvistaa Suomenlahden luonnonkalakantoja. Kalatie mahdollistaa lohen, taimenen ja siian emokalojen nousun voimalaitoksen padon ohi Kymijokeen kalojen lisääntymisalueille. Hallitus parantaa kärkihankkeen toimenpiteillä vaelluskalojen ja uhanalaisten kalakantojen tilaa useissa kohteissa eripuolilla Suomea.
– Tulemme käynnistäneeksi uuden vaiheen Kymijoen historiassa kun Kymijoen eniten vaelluskaloja houkutteleva jokihaara saadaan avatuksi kalojen kululle, sanoi kalatien avannut maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Kotkan Korkeakoskella.
– Satsauksilla kalakantojen elvyttämiseen voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia. Tämä koskee erityisesti Kymijokea ja Korkeakosken kalatietä, jossa jo yhden padon ohittaminen mahdollistaa vaelluskalojen luontaiseen elinkierron.
– Samalla kun kalatie edistää luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä vahvistamme kestävän kalastusmatkailun, vapaa-ajankalastuksen sekä ammattikalastuksen edellytyksiä, ministeri Tiilikainen totesi.
Ministeri Tiilikaisen mukaan Kymijoella sekä Kotkan ja Haminan seudun merialueella on mahdollisuudet kehittyä merkittäväksi kansainvälisenkin kalastusmatkailun kohteeksi Helsingin ja Pietarin välillä. Nyt avattava kalatie on tärkein Kymijoella toteutettava vaelluskalojen elvyttämishanke, mutta lisäksi Kymijoella kunnostetaan nyt kuluvalla kärkihankekaudella muun muassa lisääntymisalueita ylempänä joessa.
Kymijoen vaelluskalakantojen elvyttäminen on jo pitkään nähty tärkeänä osana Suomenlahden kalatalouden kehittämistä. Kymijoki onkin yksi hallituksen Luontopolitiikka-kärkihankkeen pilottikohteista, jotka on valittu kalatiestrategian kärkikohteista.
Korkeakosken kalatien nousukorkeus on 13 metriä ja betonikaukalon, jonka altaita myöten kalat nousevat, yhteispituus 205 metriä.
Vaelluskalakantoja elvytetään eri puolilla Suomea
Hallitus on nostanut vaeltavien sekä uhanalaisten kalakantojen elvyttämisen luontopolitiikan kärkeen. Hallitus sijoittaa vuoteen 2019 mennessä seitsemän miljoonaa euroa pilottihankkeisiin, joilla parannetaan muun muassa Itämeren lohen ja meritaimenen luontaisia lisääntymismahdollisuuksia vesivoimalaitosten sulkemissa joissa. Rahoitus kohdennetaan ripeästi liikkeelle lähteviin hankkeisiin, joissa on vahva alueellinen sitoutuneisuus.
– Valtion raha on jatkossa siemenrahaa. Toivon, että alueiden toimijat, vesivoimayhtiöt, muutkin yritykset, maakuntien liitot ja kunnat tulevat näihin hankkeisiin rahoituksella mukaan, sanoo ministeri Tiilikainen
Parannuksia on luvassa Kemi- ja Ounasjokeen, Iijokeen, Oulujokeen, Lieksanjokeen, Pielisjokeen, Hiitolanjokeen ja Kymijokeen. Ne on valittu kansallisen kalatiestrategian kärkikohteista. Kullekin joelle on jo koottu alueellinen yhteistyöryhmä, jotka päättävät, mihin kärkihankerahoitusta ryhdytään hakemaan. Myös muut kohteet ovat mahdollisia.
Lisätietoja:
maatalous- ja ympäristöministerin erityisavustaja Jyrki Peisa, p. 050 364 0836
kalatalousylitarkastaja Jouni Tammi, maa- ja metsätalousministeriö p. 0295 162 313
