Ministeri Anttila: Viljapohjaisen bioetanolin tuotanto tasapainottaisi viljamarkkinoita

Suomessa on ollut suunnitteilla useita bioetanolitehdashankkeita, mutta talouden taantuma ja viljan hinnan nopea nousu vuonna 2007 vähensivät toimijoiden kiinnostusta tehtaiden perustamiseen. Ruotsissa vehnää käyttävä bioetanolitehdas käynnistyi 2000-luvun alussa.

Viljan ohella bioetanolia voitaisiin valmistaa myös sokerijuurikkaasta ja perunasta. Elintarviketeollisuuden sivutuotteita käytetään jo nykyisin Suomessa bioetanolin tuotantoon.

”EU-säädöksien mukaisesti vuonna 2020 polttoaineista 10 % on oltava uusituvista raaka-aineista tuotettua. Kansallisesti on keskustelu suuremmastakin prosenttiosuudesta. Kotimainen bioetanoli edesauttaa tavoitteen saavuttamisessa”, Anttila totesi.

Tämän vuoden viljasadosta odotetaan määrällisesti ja laadullisesti hyvää. Samaan aikaan viljan kysyntä on kuitenkin vähentynyt. Esimerkiksi paperinvalmistuksen supistuminen on vähentänyt tärkkelyksen raaka-aineena käytettävän ohran tarvetta. Suomen viljavarastot ovat nyt ennätyksellisen suuria ja viljan hinnat alhaiset. Rehuohrasta maksetaan tällä hetkellä noin 80 euroa tonnilta. Viime vuonna vastaavaan aikaan ohratonnista sai noin 110 euroa.

Viljamarkkinoiden tasapainottuminen on usean tekijän summa. Kysynnän lisäksi siihen vaikuttaa luonnollisesti tarjonta eli sadon määrä ja laatu eri puolilla maailmaa.

Anttila kannusti viljelijöitä lisäämään rehuviljan sijaan esimerkiksi öljy- ja valkuaiskasvien vijlelyä. ”Öljy- ja valkuaiskasvialan lisääminen olisi aivan välttämätöntä oman valkuaisomavaraisuutemme kohentamiseksi ja siten suomalaisten elintarvikkeiden laadun takaamiseksi. Riittävä omavaraisuus valkuaistuotannossa on huoltovarmuutemme kannalta erittäin tärkeää”, muistutti ministeri Anttila

Ministeri Anttila korosti myös rukiin ja muiden leipäviljojen viljelyä rehuviljan sijaan. Laadukkaalle leipäviljalle on helpompaa löytää markkinat kuin rehuviljalle. Vaihtoehdon viljalle tarjoaa myös nurmien viljely ja luonnonhoitopeltojen perustaminen. Nämä olisivat luonnon monimuotoisuuden kannalta hyvä valinta.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ministerin erityisasiantuntija Pia Lehmusvuori, p. 0400 395 537