Ravintoloiden on ilmoitettava lihan alkuperämaa kirjallisesti

Suomi on vuosien ajan esittänyt, että elintarvikkeiden alkuperämerkintöjä koskevia vaatimuksia pitää yhdenmukaistaa EU-lainsäädännössä. Koska säädäntö ei ole kehittynyt toivotulla tavalla, on Suomessa annettu kansalliset asetukset elintarvikkeiden alkuperämaan ilmoittamisesta.

Vuonna 2019 tuli voimaan asetus, joka velvoittaa tarjoilupaikat ilmoittamaan kirjallisesti aterian raaka-aineena käytetyn lihan alkuperämaan. Tarjoilupaikkoja ovat esimerkiksi ravintolat, laitosruokalat, pikaruokaravintolat, kahvilat ja grillikioskit.

Asetuksen voimassaoloaikana on aika ajoin tullut esille puutteellisia lihan alkuperämaan ilmoituskäytäntöjä. Kunnan elintarvikevalvontaviranomaiset valvovat alkuperämaan ilmoittamista osana Oiva-valvontaa. Puuttuva tai virheellinen tieto alentaa Oiva-arvosanaa. Lainsäädännön vaikuttavuuden varmistamiseksi on tärkeää valvoa, että vaatimuksia noudatetaan.

Miksi tieto lihan alkuperämaasta ei aina ole näkyvissä?

Tarjoilupaikan pitää ilmoittaa asiakkaalle kirjallisesti naudan-, sian-, lampaan- ja vuohen- sekä siipikarjanlihan alkuperämaa. EU-lainsäädännössä on yhdenmukaistetut alkuperämerkintävaatimukset näille lihalajeille, kun ne myydään valmiiksi pakattuina. Sen sijaan riistan-, poron- tai hevosenlihalle ei ole yhdenmukaistettuja alkuperämerkintävaatimuksia, eikä alkuperämaata siten tarvitse ilmoittaa.  

Alkuperämaa pitää ilmoittaa aterian raaka-aineena käytetystä tuoreesta, jäähdytetystä tai jäädytetystä lihasta. Alkuperämaa tulee ilmoittaa myös raaka-aineena käytetystä tuoreesta jauhelihasta. EU-lainsäädännön alkuperämerkintävaatimukset eivät koske raakalihavalmisteen tai lihavalmisteen raaka-aineena käytettyä lihaa, eikä ravintolan tarvitse näiden raaka-aineiden alkuperää meillä ilmoittaa.

Jos esimerkiksi ravintolaan tulee tuoreita, jäähdytettyjä tai jäädytettyjä broilerin rintafileitä, jotka ravintolassa maustetaan ja kypsennetään, lihan alkuperämaa pitää ilmoittaa. Sen sijaan, jos ravintolaan tulee valmiiksi marinoituja broilerin rintafileitä (raakalihavalmiste), jotka kypsennetään, lihan alkuperämaata ei tarvitse ilmoittaa.

Vastaavasti jos pikaruokaravintolaan tulee maustamaton jauhelihatanko, josta jauhelihapihvit leikataan, maustetaan ja paistetaan, lihan alkuperämaa pitää ilmoittaa. Jos taas käytetään valmiiksi maustettua jauhelihatankoa (raakalihavalmiste), josta pihvit leikataan ja paistetaan, lihan alkuperämaata ei tarvitse ilmoittaa. Lihan alkuperämaata ei tarvitse ilmoittaa myöskään silloin, jos ravintolaan tulee valmiiksi kypsennettyjä jauhelihapihvejä (lihavalmiste), jotka ravintolassa kuumennetaan.

Käytännössä tarjoilupaikat ilmoittavat asiakkaalle lihan alkuperämaata koskevan tiedon vain siltä osin ja sillä tarkkuudella, kun tavarantoimittajat ovat sen pakkauksissa tai asiakirjoissa ilmoittaneet. 
-    Emme tietenkään voi edellyttää, että lihan alkuperämaa ilmoitetaan kuluttajalle niissä tapauksissa, kun ravintolalla itselläänkään ei ole tätä tietoa saatavilla, sanoo elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm.

Lihan alkuperämaalla tarkoitetaan eläimen kasvatusmaata. Ravintolalla ei aina välttämättä ole lihan alkuperämaata koskevaa tietoa maan tarkkuudella. Aterian raaka-aineena voi olla useasta eri alkuperämaasta peräisin olevaa lihaa tai käytettävän lihan alkuperämaa voi vaihtua päivän aikana. Tällaisissa tapauksissa tieto alkuperämaasta voidaan korvata esimerkiksi ilmaisulla ”useat EU-maat” tai ”useat muut kuin EU-maat”.

Tieto lihan alkuperämaasta kuluttajan ostopäätöksen tueksi

Ravintolan pitää ilmoittaa tieto lihan alkuperämaasta kirjallisesti ja näkyvästi, jotta kuluttaja voi valita ruokansa tietoisesti. Myös valvontaviranomainen tarvitsee tiedon helposti todennettavaksi. 
Tietoa lihan alkuperämaasta ei tarvitse antaa jokaiselle asiakkaalle erikseen. Se voi olla painettuna ruokalistaan tai se voidaan ilmoittaa tarjoilupaikan taululla, esitteessä tai muulla vastaavalla selkeällä tavalla.

Ravintoloiden pitää ilmoittaa lihan alkuperä verkkosivuillaan, jos ateria myydään verkossa. Tämä vaatimus koskee myös aterioiden kuljetuspalveja markkinoivia verkkoalustoja. 
-    Lihan alkuperästä ilmoittaminen on ensisijaisesti aterian valmistavan ravintolan vastuulla, mutta yhtä kaikki myös ruokaa markkinoivien alustayhtiöiden on huolehdittava siitä, että lainsäädännön edellyttämät tiedot ovat tilaushetkellä kuluttajan saatavilla, jatkaa Sebastian Hielm.

Alkuperämerkintävaatimusten kehittäminen on edelleen EU:n tavoitteena

Euroopan komissio julkaisi vuonna 2020 Pellolta pöytään –strategian, jonka toimeenpanosuunnitelmassa todetaan, että komissio tekee vuoden 2022 loppuun mennessä ehdotuksia pakollisten alkuperämerkintöjen laajentamisesta. Suomi pitää aloitetta erittäin tärkeänä ja tulee osallistumaan aktiivisesti asian käsittelyyn.

Uutta lainsäädäntöä odotellessa elintarvikealan toimijoita kannustetaan tarjoilupaikoissa ottamaan kaikenlaisen lihan ja myös kalan sekä muiden keskeisten raaka-aineiden alkuperämaan kirjallinen ilmoittaminen osaksi normaalia toimintaansa. 

Lisätietoja:

Elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm, p. 0295 162 305 
Hallitusneuvos Anne Haikonen, p. 0295 162 438

Lue lisää lihan alkuperämaan ilmoittamisesta Ruokaviraston sivuilta. 

Video lihan alkuperän ilmoittamisesta asiakkaille hampurilaisravintolassa