Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Yhteinen ruokapöytä:
Ruokajärjestelmän yhteinen tulevaisuuskuva 2030 vahvistettu

Maa- ja metsätalousministeriö 16.6.2020 12.26
Tiedote

Suomalainen ruokajärjestelmä on poikkeuksellisen kovassa murroksessa. Koko ruokaketjun on varauduttava merkittäviin muutoksiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Edessä oleva toimintaympäristön kiihtyvä muutos korostaa entisestään kaikkien toimijoiden välistä yhteistyötä ja uusia keinoja, joilla turvallisesti ja vastuullisesti tuotetusta ruoasta tehdään menestystuote kotimaassa ja kansainvälisesti. Hallitusohjelman mukaisen Yhteisen ruokapöydän ensimmäinen tehtävä on ollut koota yhteen ruokajärjestelmän eri toimijoiden näkemys tulevasta.

Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumin puheenjohtajan Reijo Karhisen mukaan yhteisen näkemyksen löytyminen suunnasta, johon toimintaympäristömme on kulkemassa, on merkittävä virstanpylväs jatkaessamme yhteisen strategian rakentamista koko suomalaiselle ruokajärjestelmälle.

- Ruokajärjestelmässä ei ole toista ilman toista. Siksi yhteistyö on ainut vaihtoehto menestyksen tiellä.  Tarvitsemme ruokaketjuun moniäänistä, rakentavaa ja arvostavaa keskustelua. Reilut puoli vuotta jatkunut Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumin työskentely osoittaakin, että se on myös mahdollista. Olen entistä luottavaisempi sen suhteen, että ruokajärjestelmämme osapuolet pystyvät löytämään yhteisen näkemyksen siitä, miten puhtaasti, turvallisesti ja vastuullisesti tuotetusta ruoasta tehdään menestystuote kotimaassa ja ympäri maailmaa.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä pitää alan tahtoa tehdä yhteistyötä merkittävänä. 

- Yhteinen ruokapöytä edustaa järeää koko ruokajärjestelmän asiantuntemusta. On ollut todella hienoa havaita, kuinka lyhyessäkin ajassa on edetty kohti yhteistä tahtotilaa, josta tulevaisuuskuva on hieno osoitus.

Yhteisen ruokapöydän luomassa tulevaisuuskuvassa muutoksia käydään läpi tiivistetysti 10 näkökulmasta. Foorumin näkemysten mukaan ruokajärjestelmän kokonaiskestävyyden huomioinnista muodostuu tulevaisuudessa koko kehittämisen ja toiminnan perusta. 

- Ruokajärjestelmältä edellytetään kokonaiskestävyyttä ja läpinäkyvyyttä sekä palautumis- ja sopeutumiskykyä. Vastuullinen ja kestävä ruokajärjestelmä huomioi ihmisten, ympäristön ja taloudellisen hyvinvoinnin. Ilmastotoimet, kiertotalous, resurssiviisaus ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen ovat tulevaisuudessa vahvasti sisällä ruokaketjun kaikissa osissa, Karhinen uskoo. 

Tuotantolähtöisyydestä siirrytään kohti kysyntälähtöisyyttä. Keskustelufoorumin mukaan kuluttajien valinnat ohjaavat ruokaketjun kaikkien osien valintoja. Yhteinen ruokapöytä arvioi, että samalla vastuullisesti tuotetun suomalaisen ruoan ja ruoan tekijöiden arvostus sekä arvonlisä kasvavat ja ruuantuotannon korkean omavaraisuuden merkitys nousee.

Koko ruokaketju hyödyntää dataa

Foorumi uskoo, että koronan seurauksena ruokajärjestelmä on tehnyt valtavan digiloikan. Uusien teknologioiden ja digitalisaation kehitys haastaa myös suomalaista ruokajärjestelmää uudistumaan jatkossa yhä nopeammin samalla, kun se siirtyy vahvasti datatalouteen. Ruokaketjun eri osissa tuotettua, kerättyä sekä talletettua tietoa jaetaan ja hyödynnetään tulevaisuudessa laaja-alaisesti.

Myös ruoan proteiininlähteet monipuolistuvat, muun muassa kalan ja kasvipohjaisten proteiinien käyttö lisääntyy. Keskustelufoorumi uskookin, että ihmisten terveellisyyshakuinen elämäntapa ja ruoan kansanterveydellinen merkitys huomioidaan ruoantuotannon painotuksissa ja poliittisessa päätöksenteossa. 

- Globaali ilmastonmuutos ja viljelykuntoisen maa-alan vähentyminen korostavat Suomen vahvuuksia ruuantuotannossa. Ruuan turvallisuudesta ja vastuullisuudesta tulee entistä vahvemmin myös kilpailuvaltteja maailmalla. Tavoite on kasvattaa koko elintarvikeketjun arvonlisää, ministeri Leppä muistuttaa.

Tämän lisäksi veden merkitys kasvaa. Puhdas vesi ja sen saatavuus luovat kilpailukykyä suomalaiselle ruokaketjulle sekä globaalia kysyntää vedelle.

Keskustelufoorumi koostuu 18:sta suomalaisen ja yhteiskunnan ja ruokajärjestelmän vaikuttajasta.  Foorumin puheenjohtajana toimii vuorineuvos Reijo Karhinen, ensimmäisenä varapuheenjohtajana maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sekä toisena varapuheenjohtajana kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

Tulevaisuukuva 2030. Millainen on Suomen ruokajärjestelmän toimijoiden toimintaympäristö 2030?

Lisätietoja:

Työryhmän puheenjohtaja Reijo Karhinen, rt.karhinen(at)gmail.com. Haastattelupyynnöt: viestintäasiantuntija Tea Rantanen, maa- ja metsätalousministeriö, 050 355 9295, tea.rantanen(at)mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, erityisavustaja Satu Haapaniemi, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 400 5193, satu.haapaniemi(at)mmm.fi

Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumin työ perustuu hallitusohjelman kirjaukseen. Yhteisen ruokapöydän työskentelyn tavoitteena on nostaa suomalaisen ruuan ja ruokakulttuurin arvostusta ja kirkastaa suomalaisen ruuan brändiä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin sekä edistää koko ketjun yhteistä etua. Tavoitteena on myös tunnistaa nykyisen ruokajärjestelmän kipukohdat, ja linjata sen tasapainoisemmasta toiminnasta, jotta kaikilla sen osapuolilla on mahdollisuus pärjätä ja menestyä yhdessä. Työryhmän työn on tarkoitus kestää koko hallituskauden.

Jari Leppä Ruoka ja maatalous