Uudet kansalliset ravitsemussuositukset on julkaistu

Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi uudet kansalliset ravitsemussuositukset 27.11.2024. Maa- ja metsätalousministeriö tukee suosituksia, jotka ohjaavat suomalaisia kohti monipuolisia ja kestäviä ruokavalintoja.

Ravitsemussuositusten tärkein tavoite on edistää kansanterveyttä, mikä myös alentaa maamme terveydenhoitokuluja. Suosituksissa huomioidaan ruuan terveysvaikutusten lisäksi aiempaa kattavammin ruuantuotannon ja -kulutuksen ympäristövaikutukset. 

Suositusten mukainen ruokavalio sisältää runsaasti täysjyväviljaa, kasviksia, marjoja, hedelmiä, palkokasveja ja kestävästi pyydettyä tai kasvatettua kalaa. On hyvä huomata, että syömällä energiatarpeensa mukaisesti tulee samalla edistäneeksi niin omaa hyvinvointiaan kuin kestävämpää ruokajärjestelmää.

Suositusten toimeenpano tukee hallitusohjelman tavoitteita lisätä valkuaisomavaraisuutta ja kotimaisen kalan kulutusta ja parantaa sen saatavuutta.

Maa- ja metsätalousministeriö pitää tärkeänä kestävän ja kannattavan ruuantuotannon ja ruokajärjestelmän edistämistä sekä kansallisesti että globaalisti. Ruokajärjestelmää on ohjattava terveellisempään ja sairauksia ennaltaehkäisevään suuntaan, huomioiden kaikki kestävyyden ulottuvuudet. Julkistettujen ravitsemussuositusten ympäristö-, huoltovarmuus- ja ruokaturvakokonaisuuksien vaikutusarviointia tulee jatkaa ja raportoida tuloksista.

Ravitsemussuositusten pohjalta valmistellaan suosituksia eri kohderyhmille mm. varhaiskasvatukseen, koulu- ja opiskelijaruokailuun sekä ikääntyneille ja sairaalapotilaille. Ryhmäkohtaisten suositusten tavoite on parantaa terveyttä ravitsemuksen avulla. Suosituksen mukaisen, ravitsemuksellisesti riittävän ruokavalion voi yksilötasolla koostaa usealla eri tavalla. Suositusten toimeenpanossa tulee varmistaa myös ruokailon ja sosiaalisen kestävyyden huomioiminen.

Ruokaturva ja huoltovarmuus näkyville

Ruokaturvan ja huoltovarmuuden on tärkeä näkyä ravitsemussuosituksissa. Hyvä omavaraisuusaste, erityisesti maito- ja lihatuotteiden, viljan, perunan ja juuresten osalta, tulee säilyttää. Myös kotimaisen kalan käytön kehittäminen parantaa huoltovarmuutta. 

-    Kun syödään lihaa, on tärkeää valita vastuullisesti tuotettuja tuotteita, joissa elintarviketurvallisuus ja eläinten hyvinvointi on huomioitu. Suomessa on vuosikymmeniä panostettu salmonellattomaan eläintuotantoon sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, mikä näkyy mikrobilääkkeiden minimaalisena käyttötarpeena, sanoo elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm.

Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa, ja tuotanto-olosuhteet eroavat merkittävästi muusta EU:sta. Nurmipohjainen ruuantuotanto on osa huoltovarmuuttamme ja kestävää maataloutta etenkin Suomen pohjoisilla alueilla.

-    Meillä on meneillään iso ruokajärjestelmän strategiatyö. Ravitsemussuositusten tulee osaltaan tukea Suomen huoltovarmuutta ja elinkeinoelämää. On tärkeää, että säilytämme hyvän omavaraisuusasteen ja kehitämme kotimaista ruuantuotantoa entistä kestävämmäksi. Tämä luo uusia mahdollisuuksia maatalous- ja kalataloussektorillemme. Jatkosuositusten valmistelussa on varmistettava, että esimerkiksi vanhusten ja kouluruokailun suositukset ovat selkeästi ravitsemustieteen näkökulmasta annettuja, toteaa valtiosihteeri Päivi Nerg.

Kestävää terveyttä ruoasta - verkkojulkaisu

Lisätietoja:

Sebastian Hielm, elintarviketurvallisuusjohtaja, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 305, etunimi.sukunimi(a)gov.fi

Auli Väänänen, erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 031, etunimi.sukunimi(a)gov.fi