Valkoposkihanhityöryhmä esittää kokonaisvaltaista ratkaisua: karkotusta myös ampumalla ja lintupeltoja 

Valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen ja haittojen vähentämistä käsitellyt työryhmä on luovuttanut raporttinsa esityksistä ja vaihtoehdoista ympäristöministerille ja maa- ja metsätalousministerille poliittisia linjauksia varten. Syksylle 2020 työryhmä esittää, että maatalousyrittäjiä kannustetaan yhteisten poikkeuslupien hakemiseen valkoposkihanhien karkotukseen viljelmiltä, sisältäen myös lintujen ampumisen yhtenä karkotuskeinona.

Valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen ja haittojen vähentäminen edellyttää työryhmän mukaan kokonaisvaltaista ratkaisua. Ratkaisu koostuu sekä lintujen karkottamisesta poikkeusperusteisesti, että niille soveltuvista ruokailupaikoista, joille karkotetut linnut voivat siirtyä. Jos vahinkoja ei voida ehkäistä karkottamalla, korvataan vahinkoja uudistuvan korvausjärjestelmän kautta.

Valkoposkihanhen kannanhallinta metsästämällä ei lintudirektiivin asettamien rajoitteiden vuoksi ole Euroopan unionin alueella tällä hetkellä mahdollista. Työryhmä toteaa, että kannanhallinnan mahdollistamiseksi valkoposkihanhi olisi sisällytettävä lintudirektiivin liitteeseen II EU:n alueella metsästettäväksi lajiksi. Työryhmä esittää, että Suomi edistää aktiivisesti muutosta yhteistyössä muiden valkoposkihanhien aiheuttamista vahingoista kärsivien EU-maiden kanssa.

”Haluan kiittää työryhmää laajan keinovalikoiman esittämisestä valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseksi. On selvää, että tarvitaan kokonaisvaltainen ratkaisu, jotta voimme estää mittavat vahingot, jotka ajoivat tänä keväänä monet viljelijät kestämättömään tilanteeseen. Työryhmän esitysten pohjalta työtä on hyvä jatkaa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kiittää työryhmää konkreettisten ratkaisujen esittämisestä. ”Valkoposkihanhien aiheuttamat vahingot ovat nousseet kohtuuttomiksi viljelijöille. Siksi on erityisen tärkeää, että työryhmä esittää keinoja jo tälle syksylle hanhien paluumuuton alla. Hanhia on voitava karkottaa tehokkaasti ampumalla. Viljelijät tarvitsevat poikkeuslupajärjestelmän hyödyntämiseen myös tukea ja neuvontaa.”

Työryhmältä ratkaisuja eri aikajänteille

Syksylle 2020 työryhmä esittää, että maatalousyrittäjiä kannustetaan yhteisten poikkeuslupien hakemiseen valkoposkihanhien karkotukseen viljelmiltä, sisältäen myös lintujen ampumisen karkotuskeinona. Oikeudellisten edellytysten täyttyessä poikkeusluvat ovat välittömästi toimeenpantavissa. Vahinkojen syntyessä korvaushakemukset ja maksatukset esitetään käsiteltävän nopeutetusti.

Työryhmä esittää vuosille 2021 – 2022 nykyisen poikkeuslupajärjestelmän kehittämistä, poikkeuslupakäsittelyn resurssien varmistamista ja selvitettäväksi poikkeuslupien käsittelyn hajauttamista.

Lisäksi työryhmä esittää, että luonnonsuojelulain vireillä olevassa uudistuksessa tarkasteltaisiin mahdollisuuksia myöntää laajemmille alueille (esimerkiksi kunta tai sen osa) koskevia poikkeuksia, jolloin olisi mahdollista nykyistä joustavammin huomioida lintuparvien ennakoimattomat liikkeet.

Useimmat kokeilluista karkotuskeinoista on todettu teholtaan riittämättömiksi laaja-alaisten vahinkojen torjunnassa. Karkotuskeinojen - mukaan lukien ampuminen - tutkimusta, kehittämistä ja käyttöä tulee työryhmän mukaan jatkaa. Työryhmä esittää myös ideakilpailun järjestämistä karkotuskeinojen kehittämiseksi.

Lintupeltojen perustamiseksi työryhmä esittää ratkaisuvaihtoehtoina joko ympäristösopimusten tai ympäristösitoumusten käyttöä. Lintupellot voidaan toteuttaa tulevalla maatalouden CAP-rahoituskaudella (CAP, Common Agricultural Policy, Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka) ympäristökorvausjärjestelmässä joko ympäristösitoumuksen osana tai ympäristösopimuksena. Häiriöttömiä lintupeltoja tarvitaan valkoposkihanhia varten arviolta 3 000 – 5 000 hehtaaria. Ennen tulevan ohjelmakauden käynnistymistä työryhmä esittää myös muiden lintupeltoratkaisujen, kuten nykyisen CAP-ohjelmakauden luonnonhoitopeltonurmien ja monimuotoisuuspeltojen, luonnonsuojelulailla määräaikaisesti rauhoitettujen alueiden tai entisten turvetuotantoalueiden hyödyntämistä hanhien ruokailualueina.

Työryhmä esittää yhteistyön kehittämiseksi alueellisten hanhityöryhmien perustamista viljelyvahingoista kärsivien ELY-keskusten toiminta-alueille sekä koordinaattorin erikoistumistehtävää. Hanhityöryhmien tehtävänä olisi parantaa vuorovaikutusta vahingoista kärsivien tahojen, muiden toimijoiden ja viranomaisten välillä. Hanhiryhmä toimisi yhteistyöelimenä yleissuunnittelussa, jota tarvitaan lintupeltojen sijoittelussa yhteisten poikkeuslupahakemusten tekemisessä ja karkotuksen järjestämisessä.

Työryhmä käsitteli myös Suomessa pesivän valkoposkihanhikannan aiheuttamien haittojen vähentämistä erityisesti kaupunkiympäristössä. Työryhmä esittää, että haittojen vähentämiseksi valkoposkihanhien käyttämien alueiden kokonaisvaltaista suunnittelua, nurmikoiden hoitoa, puistoalueiden aitaamista sekä yleisten alueiden puhdistamista tulee tiedotuksen ja karkotustoimien ohella lisätä ja kehittää.

Työryhmä on jäsentensä ja varajäsentensä lisäksi kuullut eri alojen asiantuntijoita.

Liite: Valkoposkihanhityöryhmän raportti (pdf)

Lisätietoja:

Ministeri Mikkosen eritysavustaja Antti Heikkinen, p. 050 348 1406, antti.heikkinen@ym.fi

Ministeri Lepän erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868, teppo.sakkinen@mmm.fi

Valkoposkihanhityöryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Ari Niiranen, p. 0295 026 060, ari.niiranen@ely-keskus.fi