Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumi: Suomalaisen ruokajärjestelmän vahvuudet kestävät vertailun
Tänä vuonna viidennen kerran kokoontunut ruoka-alan keskustelufoorumi Yhteinen ruokapöytä näkee, että vastuullisuus on ruokajärjestelmämme yhteinen kilpailuetu. Sen hyödyntämiseen liittyy taloudellisesti merkittäviä mahdollisuuksia.
Suomen ruokajärjestelmän vahvuudet kattavat ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden. Erityisesti elintarvikeviennissä vahvuuksia tulisi hyödyntää paremmin, sillä ruuan vastuullisuuden merkitys on globaalisti vahvassa nousussa.
Suomen ruokaturva on yhteistyön tulos ja sitä kehitetään yhdessä
Suomi saavutti viime vuonna ruokaturvan ykkössijan maailmassa ja nousi tänä vuonna ykkössijalle kestävän kehityksen maavertailussa. YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitetta ovat laajoja kokonaisuuksia, joista useimpia ruoka yhdistää. Edelläkävijyytemme ruokaturvan ykkösmaana perustuu muun muassa ruokaketjun yhteisiin linjauksiin, kouluruokajärjestelmään, korkeaan koulutustasoon ja osaamisemme synnyttämiin innovaatioihin.
“Mikään maa ei tule saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteita, elleivät sen ruokajärjestelmät ole kestäviä. Olemme hyvässä vauhdissa, mutta muutoksiakin ruokajärjestelmässä on toki tehtävä. Meidän suomalaisten erityispiirre on yhteistyö, ja sen merkitystä ei tässäkään kohtaa voi liiaksi korostaa”, toteaa ohjelmajohtaja ja Yhteisen ruokapöydän jäsen, Kaisa Karttunen E2 Tutkimuksesta.
Luomuviljelijä Tommi Hasu ja niin ikään Yhteisen ruokapöydän jäsen, täydentää Karttusen ajatusta, “ruokajärjestelmän ammattilaisten työ kantaa hedelmää, eivätkä tulokset yllätä. Alkutuotannon laatu syntyy hyvien tuotantotapojen ansiosta. On itsestään selvää, että jatkuvasti kiinnitämme erityistä huomiota ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin. Suomalainen ruoka on puhdasta, ja koko elintarvikeketjun hygienia, jäljitettävyys ja vastuullisuus ovat maailman kärkiluokkaa. Nämä onnistumiset pitää hyödyntää huomattavasti nykyistä paremmin.”
Elintarvikevientimme on alihyödynnetty mahdollisuus
Keskustelufoorumin mukaan suomalainen elintarvikevienti nykyisellään on alihyödynnetty mahdollisuus. Suomalaisen ruoan arvostuksen ja viennin edistämisen kannalta on keskeistä, että ruokajärjestelmä viestii ruokamme hyvistä tuotantotavoista, puhtaudesta, turvallisuudesta ja järjestelmän sitoutumisesta avoimuuteen ja jäljitettävyyteen. Viestinnän ohella markkinointia ja myyntityötä pitää kasvattaa.
Millainen kuva suomalaisesta ruoasta ulkomailla syntyy, perustuu tietoon, mutta pohjautuu myös tunteisiin, sillä kuluttajia pitää puhutella. Yritysten kertomat omat saavutukset ja tarinat vauhdittavat vientiä. ”On tärkeää, että ymmärrämme, miten vuosikymmenten yhteistyöllä olemme rakentaneet hyvää tulevaisuutta. Asemamme ruokaturvan ykkösmaana ja vastuullisuuden korostajana antavat vahvan ja uskottavan pohjan ottaa kunnon tiikerinloikka, jolla elintarvikevientimme nousee aivan uudelle tasolle”, toteaa Yhteisen ruokapöydän puheenjohtaja Reijo Karhinen.
”Suomen aseman elintarvikkeiden viejänä ratkaisee lopulta suurelta osin teollisuutemme kilpailukykyisyys. On koko ruokajärjestelmän etu, että Suomi säilyy myös elintarviketeollisuuden houkuttelevana investointikohteena.”
Lisätietoja:
Puheenjohtaja: Reijo Karhinen, rt.karhinen(at)gmail.com.
Haastattelupyynnöt: viestintäasiantuntija Taina Saahko, maa- ja metsätalousministeriö, 050 535 6646, taina.saahko(at)gov.fi
Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumin työ perustuu hallitusohjelman kirjaukseen. Yhteisen ruokapöydän työskentelyn tavoitteena on nostaa suomalaisen ruuan ja ruokakulttuurin arvostusta ja kirkastaa suomalaisen ruuan brändiä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin sekä edistää koko ketjun yhteistä etua. Tavoitteena on myös tunnistaa nykyisen ruokajärjestelmän kipukohdat, ja linjata sen tasapainoisemmasta toiminnasta, jotta kaikilla sen osapuolilla on mahdollisuus pärjätä ja menestyä yhdessä. Keskustelufoorumi on asetettu hallituskaudeksi.
