Yhteinen ruokapöytä: Kuluttajien luottamuksen palauttaminen parasta elvytystä
Yhteinen ruokapöytä esittää ruuan arvonlisäveron laskua 10 prosenttiin keskeiseksi toimenpiteeksi yhteiskunnan elvyttämisen kannalta. 7.5.2020 kokoontunut ruoka-alan keskustelufoorumi painotti kotimaisen ruokasektorin elinvoimaisuutta merkittävänä huoltovarmuustekijänä kriisissä, jonka globaalit vaikutukset voivat heijastua ruokamarkkinoiden toimintaan vielä pitkään.
Yhteinen ruokapöytä pitää ruuan ja ravintolapalveluiden arvonlisäveron laskua 10 prosenttiin koko ruokajärjestelmän kannalta merkittävänä toimenpiteenä, joka tukisi kotimaista ostovoimaa ja kulutuskysyntää sekä työllisyyttä. Veromuutoksen vaikutukset olisivat nopeita ja toimenpide kohdistuisi merkittävästi koronakriisistä kärsineisiin aloihin sekä tukisi elinkeinoelämän ja kansalaisten luottamuksen paluuta talouden toipumiseen.
Kuluttajien yleisen luottamuksen palauttamista pidettiin aivan olennaisena toimena ruokapalveluiden kulutuskysynnän ja sen laajasti toimitus- ja tuotantoketjulle aiheuttamien häiriöiden korjaamiseksi. Kuluttajille on luotava edellytykset turvalliselle asioinnille päivittäistavarakaupoissa, ravintoloissa, muissa vähittäiskaupoissa ja yleisesti kaikilla yhteiskunnan sektoreilla.
– Kuluttajien ostovoiman turvaaminen ja luottamuksen palauttaminen ovat parasta elvytystä. Kriisitilanteessa viestinnän selkeydellä ja johdonmukaisuudella vaikutetaan ratkaisevalla tavalla kuluttajien valintoihin ja uskallukseen palata palveluiden ääreen, toteaa puheenjohtaja Reijo Karhinen.
Kriisitilanne on osoittanut toimivan ruokajärjestelmän ja sen osana kotimaisen ruuantuotannon merkityksen. Korkea omavaraisuusaste on luonut suomalaisen elintarvikesektorin huoltovarmuudelle vahvan perustan.
– Hyvää on syytä kehittää edelleen. Kriisi vahvistaa käsitystä siitä, että ruokajärjestelmän osat ovat riippuvaisia toistensa toimeentulosta. Suomalainen ruokajärjestelmä osaa tarvittaessa myös yhteistyön, ja kriisi on myös mahdollisuus uudelle tulevaisuuskestävälle alulle, painottaa Karhinen.
Yhteisen ruokapöydän keskeiset ratkaisuehdotukset pandemiakriisin hoitamiseksi ja ruokajärjestelmän yhteiskunnan elvyttämiseksi pidemmällä aikajänteellä luovutetaan kansliapäällikkö Hetemäen työryhmälle ja maa- ja metsätalousministeriölle ratkaisujen valmistelun tueksi.
Lisätietoja:
vuorineuvos Reijo Karhinen, Yhteisen ruokapöydän puheenjohtaja, rt.karhinen(at)gmail.com
yhteydenottopyynnöt: viestintäasiantuntija Anna Salminen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 358 8793
Yhteinen ruokapöytä on nimitetty Sanna Marinin hallituskauden ajaksi, ja sen työ perustuu hallitusohjelman kirjaukseen. Yhteisen ruokapöydän työskentelyn tavoitteena on nostaa suomalaisen ruuan ja ruokakulttuurin arvostusta ja kirkastaa suomalaisen ruuan brändiä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin sekä edistää koko ketjun yhteistä etua. Tavoitteena on myös tunnistaa nykyisen ruokajärjestelmän kipukohdat, ja linjata sen tasapainoisemmasta toiminnasta, jotta kaikilla sen osapuolilla on mahdollisuus pärjätä ja menestyä yhdessä. Yhteisen ruokapöydän jäsenistöön on ruokaketjun käytännön näkökulman ohella koottu vahvaa talousosaamista, tulevaisuuden lukutaitoa sekä kokemusta brändinrakennuksesta.
