Ehdotus oikeudenmukaisista ja kustannustehokkaista keinoista turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on julkaistu

Luonnonvarakeskus (Luke) on valmistellut ehdotuksen kosteikkoviljelyyn osoitetun 30 miljoonan euron määrärahan kohdentamisesta. Maa- ja metsätalousministeriön teettämässä selvityksessä laadittiin ehdotus siitä, kuinka maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman mukaiset peltojen vettämistoimet tulisi toteuttaa, jotta päästövähennystavoitteet toteutuvat. Vahvimmin esille nousi tarjouskilpailumalli, jossa maanomistajille maksettaisiin turvepeltojen pohjaveden pinnan nostamisesta.

Maaliskuussa 2022 hallitus päätti maatalouden huoltovarmuuspaketin yhteydessä 30 miljoonan euron määrärahan ohjaamisesta kosteikkoviljelyyn. Määräraha sisältyy valtion vuoden 2023 budjettiin ja on käytettävissä vuosina 2023–2025. Nyt käytössä oleva määräraha mahdollistaakin uudenlaisten kannustinmenetelmien kokeilun maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. 

Turvepellot tuottavat yli puolet kaikista maatalouden päästöistä, vaikka niiden osuus peltoalasta on vain 10 prosenttia. Turvepelloilla tehtävillä päästövähennystoimilla voidaankin saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä jo kohtuullisen vähäisillä pinta-aloilla. Pohjaveden pinnan nostaminen pellon pinnan tuntumaan on tehokkain keino hillitä turpeen hajoamista ja tästä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä.

Tarjouskilpailumalli nousi kustannustehokkaaksi keinoksi vähentää päästöjä

Luonnonvarakeskuksen ehdotukseen sisältyy useita toteutusvaihtoehtoja. Ehdotuksessa nostetaan vahvimmin esille tarjouskilpailumalli turvepeltojen pohjaveden pinnan nostamiseksi. Koska kosteikkoviljelytuotteille ei ole merkittäviä markkinoita vielä lähivuosina, selvityksessä ehdotetaan, että sopivan tarjouksen tehneelle maanomistajalle tulisi maksaa kertakorvaus vedenpinnan korottamisesta sopimuksen ajaksi.

Ehdotuksessa tarkastellaan myös valtion mahdollisuutta ostaa turvepeltoja, jolloin säästöä tulisi erityisesti hallinnollisiin kuluihin. Lisäksi tarkastellaan tulosperusteisia rahoitussopimuksia sekä vapaaehtoisia hiilikompensaatioita ja -markkinoita.

Selvityksessä arvioitiin vettämiskohteiden saatavuutta paikkatietomenetelmin. Tarkastelu osoitti, että joka puolelta maata on löydettävissä vettämiseen soveltuvia peltolohkoja ruokaturvaa vaarantamatta.

– Vettämisellä on mahdollista saada aikaan kustannustehokkaita päästövähennyksiä nopeasti, joten kosteikkoviljelyyn varattu määräraha voi merkittävästi edistää Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista, toteaa tutkimusprofessori Kristiina Lång Luken työryhmästä.

– Lisäksi on erittäin tärkeää, että päästövähennyskeinot suunnitellaan ja toimeenpannaan niin, että niiden vaikutus saadaan todennettua ja näkyviin Suomen kansallisessa kasvihuonekaasuinventaariossa, muistuttaa neuvotteleva virkamies Birgitta Vainio-Mattila maa- ja metsätalousministeriöstä. 

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee Luonnonvarakeskuksen ehdotuksen pohjalta tarjouskilpailupilottia vettämiseen soveltuvien turvepeltokohteiden löytämiseksi.

Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Birgitta Vainio-Mattila, MMM, 029 5162 346, birgitta.vainio-mattila@gov.fi
Tutkimusprofessori Kristiina Lång, Luke, p. 029 5326 474, kristiina.lang@luke.fi

Linkki Luken raporttiin

Lue lisää maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta