Ravintoloiden alkuperämerkintäasetus eteni EU-komissioon
Maa- ja metsätalousministeriön valmistelema ruuan alkuperämerkintöjen ilmoittamista koskeva asetus on edennyt EU-komissioon, jonka odotetaan antavan lausuntonsa vuoden 2018 alussa. Toteutuessaan asetus velvoittaa ravintolat jatkossa ilmoittamaan lihan ja kalan alkuperämaan näkyvästi kuluttajille. Jos komissio hyväksyy asetuksen, sen arvioidaan astuvan voimaan vielä ensi keväänä asianmukaisine siirtymäaikoineen.
Tutkimusten mukaan myös suomalaiset kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia ruuan alkuperästä. Erityisesti lihan ja kalan alkuperätiedon merkitys on noussut esiin tutkimuksissa. Nyt valmistellun asetuksen tavoitteena on tuoda alkuperätieto nykyistä helpommin kuluttajien ulottuville.
– Kesällä saimme liha- ja maitovalmisteiden alkuperätiedot näkyville kauppoihin ja nyt on ravintoloiden vuoro. Kuluttajat haluavat tietää, mistä ruoka on peräisin ja meidän on tehtävä se heille niin helpoksi, että kainompikin kaveri voi kysymättä valita, mitä suuhunsa laittaa, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Suomi on useissa eri yhteyksissä Euroopan unionin toimielimissä korostanut, että elintarvikkeiden alkuperämerkintöjä koskevia vaatimuksia tulisi edelleen kehittää, ja että alkuperämerkinnöistä tulisi säätää nimenomaan EU-lainsäädännössä. Koska alkuperämerkintöjä koskevaa EU-lainsäädäntöä ei kuitenkaan ole kehitetty toivotussa aikataulussa, Suomi on päätynyt lisäämään alkuperätietoa kansallisilla asetuksilla.
Kuluttajainformaation parantamiseksi maa- ja metsätalousministeriö on ehdottanut ministeriön asetuksen muuttamista siten, että tarjoilupaikoissa kuluttajalle pakkaamattomana luovutettavista elintarvikkeista on kirjallisesti ilmoitettava kuluttajalle tarjoiltavan aterian ainesosana käytetyn tuoreen lihan ja kalan alkuperä.
– Muutos on ravintoloiden näkökulmasta hallinnollisesti kevyt, riittää, että tieto löytyy näkyviltä liitutaululle tai vaikkapa tabletille kirjoitettuna. Jo nyt tarjoilijan on kysyttäessä pitänyt osata kertoa, mistä kala tai liha on peräisin, muistuttaa elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm maa- ja metsätalousministeriöstä.
Alkuperämaan ilmoittamisvelvollisuus koskisi tarjoilupaikassa raaka-aineena käytettävää tuoretta, jäähdytettyä tai pakastettua lihaa niin kokonaisena kuin jauhettunakin. Käytännössä tarjoilupaikassa olisi ilmoitettava lihan alkuperä asetuksen edellyttämällä tavalla esimerkiksi paistien, pihvien, palapaistin, käristyksen, jauhelihapihvien ja -pyöryköiden osalta, kuten myös vaikkapa makaronilaatikon tai broilerikiusauksen osalta. Asetuksen soveltamisalaan kuuluvat naudanliha, sianliha, lampaan- ja vuohenliha, siipikarjanliha, hevosenliha, poronliha sekä tarhattu ja luonnonvarainen riistaliha.
Kalan osalta alkuperämerkintävaatimuksen soveltamisalaan kuuluvat tuoreet ja jäähdytetyt sekä pakastetut kalat, kalafileet ja muu kalan liha, kun niitä käytetään tarjoilupaikassa tarjoiltavan aterian ainesosana. Jatkossa niin lohikeiton, -kiusauksen, -voileivän kuin sushinkin ainesosana käytetyn kalan alkuperän tulisi siis olla tarjoilupaikoissa selkeästi ilmoitettu. Asetus koskee sekä pyydettyä että viljeltyä kalaa. Sen sijaan alkuperävaatimus ei koske äyriäisiä ja nilviäisiä.
Lihalle tai kalalle ei ole määrällistä kriteeriä eli ainesosana käytetyn lihan tai kalan alkuperämaa täytyisi jatkossa ilmoittaa, vaikka niitä olisi elintarvikkeessa vain pieni osa.
Nyt komissiossa arvioitavana oleva asetus ei koskisi ruuan valmistuksessa käytettävien liha- tai kalavalmisteiden alkuperämaan ilmoittamista. Valmisteet rajattiin tässä vaiheessa asetuksen ulkopuolelle, koska niiden ainesosien alkuperämaan ilmoittaminen arvioitiin elintarvikealan toimijoiden näkökulmasta kohtuuttoman hankalaksi. Alkuperämaan ilmoittamista koskeva vaatimus on tarkoitus laajentaa koskemaan jatkossa myös liha- tai kalavalmisteita.
Lisätietoja:
elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 524 5761
ministerin erityisavustaja Risto Lahti, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 565 0424
