Karhunkaatolupia vähennetään viime vuodesta

Suomessa elää riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan vähintään 1405–1535 karhua. Viime vuoden arvio oli 1560–1680 karhua. Kanta on laskenut erityisesti Keski- ja Länsi-Suomessa, kun taas Itä-Suomessa se on lievässä kasvussa.

Suunniteltu kaatokiintiö verottaisi 7,8 prosenttia arvioidusta karhukannasta. Kanta pysyisi siis metsästyksen jälkeen vakaana tai kasvaisi hieman. Karhu kuuluu tiukasti suojeltuihin lajeihin, jonka metsästystä säädellään EU:n luontodirektiivissä. Suomessa karhukanta on riittävän suuri siihen, että sen kokoa voidaan säädellä kannanhoidollisella metsästyksellä vahvistetun hoitosuunnitelman mukaisesti.

Metsästyskiintiöt pyritään mitoittamaan niin, että karhuja esiintyy sopivissa elinympäristöissä ja tasaisesti koko maassa, jolloin millekään alueelle ei aiheudu niistä erityistä huolta. Samalla pyritään vähentämään karhujen aiheuttamia vahinkoja, joista suurin osa aiheutuu porotaloudelle. Viime vuonna löydettiin 589 karhun tappamaa poroa.

Metsästyslupien määrää painotetaan Itä-Suomeen. Vakiintuneen kannanhoitoalueen kanta on kääntynyt lievään kasvuun, joten sinne esitetään 49 karhun kiintiötä. Levittäytymisvyöhykkeellä kanta on kääntynyt laskuun, joten sinne ehdotetaan 18 karhun kiintiötä. Läntisen Suomen kehittyvän kannanhoitoalueelle esitetään kuuden karhun kiintiötä. Poronhoitoalueelle kohdennetaan yhteensä enintään 42 karhun kiintiö siten, että itäiselle poronhoitoalueelle tulee 30 kiintiötä ja läntiselle 12.

Näiden lupien lisäksi Suomen riistakeskus voi myöntää tarkkaa harkintaa käyttäen poikkeuslupia vahinkoa tai uhkaa aiheuttavien karhujen kaatamiseen. Vahinkoperusteisten lupien määrää ei rajoiteta.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Jussi Laanikari, ylitarkastaja, p. 0295 162 432 (Paikalla 9.6. alkaen)
Sami Niemi, neuvotteleva virkamies, p 0295 162 391