Maa- ja metsätalousministeriö esittää itämerennorpan metsästyskiintiöksi 100 yksilöä

Maa- ja metsätalousministeriö esittää alkavalle metsästysvuodelle itämerennorpan metsästyksen sallimista pienimuotoisen 100 yksilön kiintiön puitteissa. Itämerennorpan metsästys sallittaisiin pyyntiluvin ainoastaan Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueella. Harmaahylkeen eli hallin suurin sallittu saalismäärä olisi sama kuin viime vuonna eli 1050 yksilöä. Asetukset on lähetetty lausuntokierrokselle ja ne on tarkoitus saada voimaan elokuun alusta.

Itämerennorpan metsästys ehkäisisi hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamia vahinkoja. Tavoitteena on myös lupaprosessin keventäminen verrattuna nykyisiin vahinkoperusteisiin poikkeuslupiin, joiden käsittely on osoittautunut erittäin byrokraattiseksi.

Perämerellä itämerennorpan kanta on jatkanut kasvuaan suhteellisen tasaisesti vuodesta 1988 ja laskentakanta oli 2010-luvulla noin 7 000 yksilöä. Laskennoissa ei kuitenkaan nähdä kaikkia norppia, koska osa hylkeistä on vedessä. Tämän vuoden lentolaskentoihin perustuvat Luonnonvarakeskuksen (Luke) saamat laskentatiedot kuitenkin osoittavat, että Perämerellä jäillä laskentakannan laskettiin olevan 17 400 norppaa huhtikuussa. Aiemmasta poikkeavan tuloksen saattaa selittää se, että Perämeren jääala oli norppalaskentojen aikaan poikkeuksellisen pieni ulottuen Pohjanlahden perukasta vain Hailuodon pohjoisreunan tasalle. Luken mukaan itämerennorppien kanta-arvion kokonaiskannan ylärajaa ei tiedetä tarkasti, mutta todennäköisesti määrä ylittää 20 000.

Itämerennorppaa sai metsästää pyyntiluvilla vuoteen 1988 saakka, jolloin norppa rauhoitettiin kokonaan kannan pienenemisen johdosta. Kannan terveydentila on sen jälkeen olennaisesti parantunut ja kanta on lähtenyt vakaaseen kasvuun. Pyyntiluvilla sai metsästää myös metsästysvuonna 2010–2011 vahinkojen estämiseksi. Viime vuosina metsästys on ollut mahdollista ainoastaan vahinkoperusteisin poikkeusluvin, joiden kiintiö on ollut 30. Metsästys on nyt tarkoitus aloittaa pyyntiluvin. Esitetty kiintiö 100 yksilöä olisi 0,5 prosenttia kanta-arvion mukaisesta vähimmäiskannasta. Näin pieni määrä ei merkittävästi hidasta kannan kasvua, koska 2000-luvulla kanta on kasvanut keskimäärin 5,9 prosenttia vuodessa. Kanta voi siis nykytilanteessa kasvaa arviolta 1000–2000 yksilöllä vuodessa eli 5,9–10 prosenttia.

Harmaahylkeen metsästyskiintiö pysyy ennallaan

Asetuksella sallittaisiin yhteensä enintään 1050 hallin metsästys kaikkien mereen rajoittuvien maakuntien alueella. Eri kannanhoitoalueille esitetyt enimmäismäärät hallin metsästykselle ovat samat kuin edellisenä vuonna: Perämeren-Merenkurkun alueella 683, Lounais-Suomen kannanhoitoalueella 273 ja Suomenlahden kannanhoitoalueella 94 hallia. Hallin metsästyksessä ei erillistä pyyntilupaa tarvita, vaan sitä voidaan metsästää metsästysaikana alueellisen kiintiön mukaan. Metsästäjällä on velvollisuus ilmoittaa saaliiksi saaduista halleista Suomen riistakeskukselle. Jos asetettu kiintiö täyttyy ennen metsästysvuoden loppumista, Suomen riistakeskuksen on määrättävä metsästys päättyneeksi kyseisellä alueella.

Itämeren alueen laskennoissa nähtyjen hallien määrä on kasvanut 2000-luvun alun noin 10 000:sta nykyiseen yli 32 000 eläimeen. Kaikki yksilöt eivät näy laskennassa ja kokonaiskannan arvioidaan olevan 40 000–54 000 hallia.

Vuonna 2013 hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttaman vahingon arvo oli yhteensä 1 202 000 euroa. Ammattikalastajista joka kolmas ilmoitti kärsineensä hylkeiden aiheuttamista saalismenetyksistä. Vahingoitetun saaliin arvo olisi markkinoille päästessään ollut 466 000 euroa. Maa- ja metsätalousministeriö maksaa ammattikalastukselle ja vesiviljelylle yhteensä 1,63 miljoonaa euroa hyljesietopalkkiota vuodelta 2014. Ministeriö on rahoittanut hankkeita, joilla on kehitetty hylkeenkestäviä pyydyksiä, mutta keinot estää rannikon verkkokalastuksen hyljevahinkoja ovat kuitenkin rajalliset.

Asetusmuistio- ja asetusluonnokset:
http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/lausunnolla2.html

Luonnonvarakeskus: Uutta tietoa merihylkeiden kantojen tilasta
http://www.mmm.fi/attachments/riistatalous/lausuntopyynnot/3BoNLGAb7/Taydennys_Luonnonvarakeskuksen_lausuntoon_merihylkeiden_kantojen_tilasta.pdf

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ylitarkastaja Janne Pitkänen, p. 0295 162 338 (6.-10.7.)
neuvotteleva virkamies Sami Niemi, p. 0295 162 391 (13.7.-)
etunimi.sukunimi@mmm.fi