Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista annetun lain muuttamisesta ja laiksi eläinten lääkitsemisestä annetun lain 17 §:n muuttamisesta

Tavoitteet ja tuotokset

Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi eläinten hyvinvoinnista annetun lain (693/2023) 126 § ja muutettavaksi eläinten lääkitsemisestä annetun lain (387/2014) 17 §:ää.

Eläinten hyvinvoinnista annetusta laista ehdotetaan kumottavaksi säännös, jonka mukaan tuotantoeläimenä pidettävää sikaa ei saa kastroida kirurgisesti 1 päivästä tammikuuta 2035 lukien.

Eläinten lääkitsemisestä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että eläinten pitopaikan eläinlääkintähuollosta pääasiallisesti vastaava eläinlääkäri saisi luovuttaa injektoitavaa puudutusainetta porsaan kirurgista kastraatiota varten myös valtakunnalliseen eläinten terveydenhuolto-ohjelmaan liittymättömille tiloille. Yhtenä luovutuksen edellytyksenä olisi, että tilalla on lääkitsemissuunnitelmaa. Eläinten valtakunnalliseen terveydenhuolto-ohjelmaan liittyneille tiloille injektoitavan puudutusaineen luovuttaminen on sallittua jo nykyisen lainsäädännön puitteissa.

Lähtökohdat

Eläinten hyvinvoinnista annettu laki tuli voimaan 1.1.2024. Lain 126 §:ssä kielletään tuotantoeläiminä pidettävien sikojen kirurginen kastraatio vuoden 2035 alusta lukien. Kielto lisättiin hyvinvointilakiin vasta lausuntokierroksen jälkeen erillisen selvityksen jälkeen.

Maa- ja metsätalousministeriö asetti porsaiden kirurgisesta kastraatiosta luopumista valmistelevan työryhmän jo ennen hyvinvointilain voimaantuloa. Työryhmän työn yhteydessä kävi tarkemmin selville elinkeinolle aiheutuvat vaikutukset ja kustannukset, jotka kohdistuisivat erityisesti lihateollisuuteen. Lihateollisuuden arvion mukaan lisäkustannukset olisivat 350 miljoonaa euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Teurastamoihin pitäisi tehdä huomattavia rakenteellisia muutoksia. Täyskarjujen käyttö elintarvikkeena edellyttää myös karjunhajun tunnistamismenetelmän kehittämistä. Teollisuus toi työryhmässä esiin myös sen, että sianlihan vienti esimerkiksi Aasiaan ja Yhdysvaltoihin vaikeutuisi johtuen kastraatiokiellosta.

Hyvinvointilain valmistelun aikaan EU:n eläinten hyvinvointilainsäädännön kokonaisuudistus eteni ja muun muassa sikojen pitoa koskevaa uutta lainsäädäntöä valmisteltiin. Suomen tavoitteena oli saada kirurgisen kastraation kielto siirtymäajalla myös Euroopan unionin tasoiseen lainsäädäntöön. Vuonna 2024 nimitetyn nykyisen Euroopan komission työohjelman perusteella EU:n eläinten hyvinvointilainsäädännön uudistusten painopiste on selvästi muuttunut. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, tuleeko nykyinen Euroopan komissio antamaan uusia eläinten hyvinvointilainsäädäntöehdotuksia kaudellaan.

Yksipuolinen kirurginen kastraatiokielto Suomessa voisi merkittävästi heikentää kotimaisen sianlihantuotannon kannattavuutta, jos kuluttajat siirtyisivät enenevässä määrin ostamaan ulkomaista sianlihaa tai muita korvaavia tuotteita kotimaisen sianlihan sijaan. Tämä voisi vaikuttaa negatiivisesti Suomen ruokaturvaan ja huoltovarmuuteen.

Suomi tulee kuitenkin jatkossakin aktiivisesti edistämään sitä, että porsaiden kirurgisesta kastraatiokiellosta saataisiin aikaan yhteinen ratkaisu EU:n lainsäädännön tasolla.