EU:n biotalousstrategia ja hallinnon keventäminen puhuttivat metsäneuvostossa
Kansallinen metsäneuvosto keskittyi vuoden viimeisessä kokouksessaan metsäalan uudistumiseen ja kilpailukykyyn. Teemoja lähestyttiin erityisesti EU-asioiden ja kansainvälisen yhteistyön näkökulmasta. Lisäksi kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2026 toimintasuunnitelma.
Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Sari Tasa esitteli metsäalan yhteistyöfoorumin vuoden viimeisessä kokouksessa uutta Euroopan unionin biotalousstrategiaa. Suomen tavoitteiden näkökulmasta onnistuneessa strategiassa tarkastellaan biotaloutta monipuolisesti ja positiivisesti. Strategiassa metsät ja metsänhoito nähdään Tasan mukaan taloudellisena, sosiaalisena ja ekologisena mahdollistajana. Lainsäädäntöaloitteita strategia ei sisällä.
Keskustelussa metsäneuvoston jäsenten parista todettiin, että strategia kehittyi valmistelun aikana parempaan suuntaan. Metsäneuvostossa kannettiin kuitenkin huolta siitä, onko metsäsektorin kasvupotentiaali kylliksi tunnistettu. Lisäksi peräänkuulutettiin huomiota siihen, ettei puun käyttöön energiantuotannossa aiheuteta haittaa.
Metsäneuvos Tiina Rytilä maa- ja metsätalousministeriöstä piti katsauksen kansainvälisen metsäpolitiikan linjauksista ja ajankohtaisista asioista. Rytilä totesi poliittisten muutosten sekä sääntöpohjaisen ja monenkeskisen järjestelmän haastamisen näkyneen nopeasti myös kansainvälisessä metsäpolitiikassa. Toisaalta yhteistyö metsäasioissa on kuitenkin edelleen vahvaa.
”Metsäbiotalous yhdistää kestävyyden ja kilpailukyvyn tavalla, joka nähdään myös globaalilla tasolla mahdollisuutena”, Rytilä sanoi.
Ennallistamissuunnitelman valmistelussa muodostettu kokonaiskuvaa
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah totesi ajankohtaiskatsauksessaan, että metsäpolitiikassa on viimeisten kuukausien aikana tapahtunut jälleen todella paljon. Metsien monitorointiesitys kaatui, kun komissio veti esityksensä lokakuun lopulla pois. Ministeri harmitteli, että samalla myös pysyvän metsäkomitean uudistaminen jäi toteutumatta. Kalkkiviivoilla ovat sovut metsäkatoasetuksen soveltamisen lykkäämisestä sekä metsänviljelyaineiston kaupan asetusehdotuksen hyväksynnästä. Lisäksi neuvottelut EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ovat käynnissä.
Ilmastopolitiikassa metsien käytön kannalta merkittäviä ovat olleet sopu EU:n ilmastotavoitteesta vuoteen 2040 mennessä ja kotimaassa energia- ja ilmastostrategian antaminen eduskunnalle. Osana hallitusohjelman mukaista metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepakettia mm. valmistellaan muutoksia metsälainsäädäntöön ja haetaan rahoitettavaksi kehittämishankkeita.
Kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelussa on muodostettu kokonaiskuvaa. Ministeri Essayah kertoi, että helmikuusta eteenpäin kuukausittain kokoontuva ohjausryhmä alkaa saada eteensä linjattavia asioita. Tavoitteena on saada luonnos keväällä lausunnoille ja toimittaa se komissioon syyskuun alussa. Lopullinen ennallistamissuunnitelma tulee toimittaa komissioon vuotta myöhemmin.
Valmistelun rinnalla on käynnissä EU-vaikuttamistyö, jossa on tuotu esille Suomelle koituvia korkeita kustannuksia.
”Suomi on kansallisen ennallistamissuunnitelman laadinnassa jo verrattain pitkällä ja tämän yhteydessä tunnistanut asetuksen toimeenpanossa asioita, joita voitaisiin helpottaa tavoitteista tinkimättä”, ministeri totesi.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalaa edustanut valtiosihteeri Mika Nykänen kiitteli sidosryhmien aktiivisuutta ennallistamissuunnitelman valmistelussa. Hän totesi, että hallinnolliseen taakkaan haetaan kevennyksiä sekä vaikuttamalla EU:n ympäristö-omnibusiin että hallituksen omilla toimilla.
Kansallisista muutoksista hän mainitsi esimerkkinä ympäristölupien yhden luukun periaatteen, joka tulee voimaan 1.1.2026. Valtiosihteeri kannusti metsäneuvoston jäseniä tekemään edelleen ehdotuksia hallinnollisen taakan kevennyksistä. Hän totesi myös EU:n ilmastolakiin sisällytettyjen joustojen olevan Suomelle hyödyksi.
Vuonna 2026 huomio ennallistamiseen ja EU-aloitteiden talousvaikutuksiin
Ajankohtaiskeskustelussa metsäneuvoston jäsenistöstä kiirehdittiin ennallistamistoimien vaikutusarvioita ja realistisia taloudellisia raameja. EU-tasolla toivottiin aidosti vaikuttavia kevennyksiä hallinnollisiin menettelyihin. Lisäksi kiinnitettiin huomiota muun muassa hakkuuvuodon merkitykseen, metsistä käytävään julkiseen keskusteluun sekä metsien monimuotoisuusohjelma METSOn ja METKAn rahoituksen riittävyyteen.
Metsäneuvosto keskusteli toimintasuunnitelmasta ja linjasi vuoden 2026 kokousten teemoiksi kansallisen metsästrategian seurannan ja toteutuksen, talousmetsien elonkirjon, metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen sekä osaamisen ja koulutuksen. Lisäksi päätettiin pyytää metsäbiotalouden tiedepaneelia esittelemään paneelin selvityksiä muun muassa EU-aloitteiden vaikutuksesta metsäsektoriin.
Kaikkiaan 38 organisaation edustajista koostuva kansallinen metsäneuvosto kokoontuu seuraavan kerran maaliskuussa.
Muualla sivustollamme:
Kansallinen metsästrategia 2035
Metsäneuvosto
Kansallinen ennallistamissuunnitelma¨
EU julkaisi uuden biotalousstrategian – tavoitteena EU:n kilpailukyvyn varmistaminen ja huoltovarmuuden tukeminen (tiedote 28.11.2025)
Juuret tiedossa -hankehaku (ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö)
Uusi puu -tuotteet nousivat Brysselissä parrasvaloihin – EU-komissaari Roswall lanseerasi uuden biotalousstrategian puukuitumekko yllään (Uusi puu -sivuston uutinen 5.12.2025)
Lisätietoja:
Erno Järvinen
metsäneuvos, metsä- ja biotalousyksikön päällikkö
maa- ja metsätalousministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi
029 516 2150
