EU:n maitokiintiöjärjestelmä päättyy vuonna 2015 - pohjoisessa tuessa litratuki
Osana uudistuvaa EU:n maatalouspolitiikkaa nykyinen maitokiintiöjärjestelmä lakkautetaan koko EU:ssa keväällä 2015. Maa- ja metsätalousministeriö on tänään linjannut, että Suomessa ei tällöin perusteta uusia kansallisia tukioikeuksia maidon tilakohtaisen tuotantomäärän rajoittamiseksi.
Pohjoinen tuki maksetaan maidolle edelleen litratukena kiintiöiden poistuttua. Etelä-Suomessa maidontuotantoa tuetaan vuodesta 2015 alkaen kokonaan EU:n lypsylehmäpalkkiolla, joka on nykyistä kansallista litratukea suurempi. Nyt tehdyllä päätöksellä turvataan ennen kaikkea tuotantoaan kehittävien nuorten tuottajien asema tulevina vuosina. Nykyiset kiintiöihin liittyvät tukien ehdot ovat voimassa kiintiöjärjestelmän päättymiseen asti.
Maitokiintiöjärjestelmä on syntynyt vuosikymmeniä sitten aikana, jolloin ylituotannosta oli tullut laaja ongelma ja tuotannon kasvua oli hillittävä. Suomessa kiintiöjärjestelmä otettiin käyttöön jo ennen EU-jäsenyyttä, ja sitä on vuodesta 1995 lähtien toteutettu osana koko EU:n kattavaa maitokiintiöjärjestelmää. Viime vuosina EU:n maatalouspolitiikkaa on suunnattu markkinaehtoisemmaksi. Jo muutama vuosi sitten EU-tasolla päätettiin uudistaa myös maidon markkinajärjestelmää ja maitokiintiöistä päätettiin luopua siirtymäkauden jälkeen. Tuo siirtymäkausi päättyy kiintiökauden 2014/2015 lopussa eli 31.3.2015.
EU-säädökset kieltävät yksiselitteisesti nykyisen maitokiintiöjärjestelmän jatkon. Tuottajajärjestöt ovat nostaneet esiin huolensa tuotannon mahdollisesta kasvusta kiintiörajoitteiden poistuessa ja esittäneet uusien kansallisten tukioikeuksien perustamista. Huoli on liittynyt erityisesti maidon pohjoisen tuen jatkoon. Tukioikeudet rajoittaisivat kullekin tilalle maksettavaa maidon tuotantotukea ja siten välillisesti maidon tuotantomäärää. Eri toimintavaihtoehtoja on selvitetty laajassa yhteistyössä niin tuotantovaikutusten, hallinnollisen taakan kuin säädösehtojenkin näkökulmasta.
Mahdollisuudet tuotannon kehittämiseen turvataan
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen mukaan tuottajakentän esittämät huolet ovat ymmärrettäviä, kun monet maatalouspolitiikan välineet ovat muuttumassa ja kiintiöjärjestelmä on poistumassa. Perusteellisen selvitystyön pohjalta on kuitenkin nähtävissä, että pitkäjänteinen alan kilpailukyvyn parantaminen on ensisijaista.
- Tukioikeudet heikentäisivät tulevaisuuden maidontuottajien toimintaedellytyksiä, koska tukirajoite kohdistuisi erityisesti tuotantoonsa investoiville tiloille. Aktiivisille maidontuottajille on annettava mahdollisuus tuotannon kehittämiseen, ja hallinnon on edistettävä erityisesti nuorten tuottajien asemaa. Tukioikeudet toisivat viljelijöille lisäbyrokratiaa tilanteessa, jossa sitä pitäisi pikemminkin vähentää, Koskinen sanoo.
Hänen mukaansa tuotantoa seurataan tarkoin jatkossakin. Hallinnon toimenpiteillä voidaan ohjata maidontuotannon kehittymistä, jos kehitys karkaa nyt arvioidusta varsin vakaasta suunnasta. Avaimet tuotannon kehittämiselle on kuitenkin annettava ensisijaisesti alan parhaille asiantuntijoille eli itse maidontuottajille.
- Kamppailu maailmanmarkkinoilla voimistuu entisestään, ja kilpailukykyä on aina vain parannettava. Suomalainen maidontuotanto ei voi jäädä polkemaan paikalleen, kun muualla mennään eteenpäin, painottaa ministeri Koskinen.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
valtiosihteeri Risto Artjoki p.0295 162 254
osastopäällikkö Heimo Hanhilahti p.0295 162 286
neuvotteleva virkamies Martti Patjas, p. 0295 162 474
