EU-tuilla kehitetään mehiläisalaa ja turvataan tummien mehiläisten tulevaisuus
Maa- ja metsätalousministeriön markkinayksikkö järjesti ajankohtaistilaisuuden mehiläisalan toimijoille. Tilaisuudessa keskusteltiin CAP-suunnitelman toimeenpanon käynnistymisestä ja hunajadirektiivin tulevista muutoksista.
CAP-suunnitelman toteuttaminen on lähtenyt hyvin käyntiin. EU-markkinatukea on myönnetty mehiläisalaa kehittäville yhteisöille kaksivuotisiin hankkeisiin. Rahoitusta myönnetään neuvontaan, tiedotukseen ja koulutukseen, mehiläisten tuholaisten ja tautien torjuntaan, siirtohoidon järkeistämiseen, mehiläishoitoalan laboratorioanalyyseihin, mehiläisten määrän säilyttämiseen ja mehiläisten jalostamiseen ja yhteistoimintaan tutkimusohjelmien kanssa sekä mehiläistuotteiden menekinedistämiseen.
Suomen mehiläishoitajain liitto, Suomen Tumman Mehiläisen Hoitajat ry ja Ahvenanmaan mehiläishoitajain liitto (Ålandsbiolarförening rt) pitivät puheenvuorot, joissa esiteltiin käynnissä olevia hankkeita. Suomen mehiläishoitajain liiton hankkeessa tehdään valtakunnallista kehittämistyötä ja laajasti neuvontaa sekä koulutusta mehiläistarhaajille. Merkittävä osa mehiläistarhaajista kuuluu Suomen mehiläishoitajain liittoon. Suomen tumman mehiläisen hoitajat ry:n hankkeessa keskitytään mehiläisten pohjoismaisen alkuperäisrodun säilyttämiseen ja tiedonlevittämiseen. Ahvenanmaan mehiläishoitajainyhdistyksen hankkeessa esille nousevat paikallisen mehiläispopulaation säilyttäminen ja edelleen jalostaminen sekä paikallisen hunajan ominaisuuksien analysointi ja hyödyntäminen menekinedistämisessä.
Yksi CAP-suunnitelman tavoitteista on alkuperäisrotujen säilyttäminen. Luonnonvarakeskus koordinoi geenipankkityöryhmää, joka edistää pohjolan tumman mehiläisen geenivarojen säilyttämistä Suomessa. Luken lisäksi mukana työryhmässä ovat Suomen Tumman Mehiläisen Hoitajat ry ja maa- ja metsätalousministeriö. Eurooppalainen tumma hunajamehiläinen, on mehiläisrotu, joka viimeisimmän jääkauden sulamisen jälkeen levittäytyi pohjoiseen. Se tunnetaan yleisemmin nimellä pohjoismainen tumma mehiläinen tai musta mehiläinen. Suomesta tumma mehiläinen hävisi lähes kokonaan 1960-luvulle tultaessa. Euroopassa huomattiin 1980-luvulla, että oltiin menettämässä todella arvokas geenivaranto. Siitä lähtien pohjoismaista tummaa mehiläisrotua on alettu lisätä ja jalostaa.
Tilaisuudessa käsiteltiin myös hunajadirektiiviä, jota ollaan uudistamassa. Hunajadirektiiviin on tulossa tiukempi vaatimus alkuperämerkinnöistä, jos hunaja on peräisin useammasta kuin yhdestä maasta. Lisäksi suodatettu hunaja poistetaan tuotelistauksesta, koska siitepölyn poistamista halutaan suitsia. Euroopan parlamentti äänestänee asian lopullisesta hyväksymisestä lähiaikoina.
Lisäksi ajankohtaisista asioita todettiin, että kansallista pesäkohtaista tuen tasoa nostettiin vuodelle 2023 ja vuonna 2024 jatketaan tällä korotutulla tuella.
Tutustu tilaisuudessa esitettyihin materiaaleihin:
Mehiläisalan tapaamisen esitykset 20.3.2024
Möte för biodlingssektorn 20.3.2024
