Ilmastoruokaohjelma on myös vesistöruokaohjelma

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee Ilmastoruokaohjelmaa. Ohjelma kokoaa yhteen toimenpiteet, joiden avulla Suomen ruokajärjestelmää kehitetään kestävään suuntaan. Ilmastoruokaohjelma on myös vesistöruokaohjelma, koska ilman terveitä vesistöjä kestävää ruokajärjestelmää ei voi saavuttaa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, aina.

Itämeren tilan parantamiseksi ei ole yhtä ratkaisua eikä yhtä toimijaa, vaan tarvitaan laajaa monitieteellistä ja –alaista yhteistyötä ja useita ratkaisuja. Työn on oltava pitkäjänteistä, nopeita voittoja ei ole tarjolla.

Yksi arkinen ratkaisu on helposti tehtävissä päivittäin sekä Itämeren että muiden Suomen vesistöjen hyväksi. Itämeri voidaan pelastaa syömällä Itämeren ruokavalion mukaista ruokaa. Resepti tähän on helppo: Enemmän kasviksia ja kotimaista kalaa, riisin tilalla kotimaisia viljoja ja juhlan kunniaksi nautitaan suomalaista lihaa. Salaattiin loraus kylmäpuristettua rypsiöljyä. Itämeren ruokavalio on paitsi ympäristöystävällinen niin myös terveellinen.

- Elokuun alussa sain kipinän mennä kalaan Helsingin edustalle. Maksoin kalastonhoitomaksun ja tuumasta toimeen. Vaikka saalista ei tullut, niin ehkä kalaonni vielä kääntyy syksyn mittaa. Omaa saalista odotellessa, poimin kalat säilykehyllystä, jossa nykyään on ilahduttavan paljon erilaisia kotimaisia vaihtoehtoja, kertoo erityisasiantuntija Elina Ovaskainen omasta itämerisuhteestaan.

Ilmastoruokaohjelma nostaa esiin taloudellisen, ympäristö- ja sosiaalisen vastuullisuuden lisäksi kulttuurisen ulottuvuuden. Itämeren alueella on hienoa yhteistä ruokakulttuuriperintöä, jonka keskiössä on kala, etenkin silakka. Virossa suurta herkkua on savustettu silakka, ruotsissa se hapatetaan ja Puolassa silakka pikkelöidään etikkaliemessä. Saksassa pikkelöityä silakkaa päättyy mitä erilaisimpien salaattien joukkoon. Suomessa silakkapihvit tai paistetut silakat löytyvät monen ravintolan klassikkoannoksista. Silakasta on siis moneksi.

Suomessa silakan kulutus vuonna 2020 oli vain noin 430 g per henkilö eli noin kolme silakka-ateriaa vuodessa. Suomalaisilla on siis varaa kasvattaa silakan syöntiä. Ja muutosta on jo ilmassa. Silakasta innovoidaan uusia tuotteita ja vanhoja ruokaohjeita tuunataan nykysuuhun sopiviksi. Tästä hyvänä esimerkkinä on Palvelukeskus Helsingin kouluruokien makuraati, jossa silakkakiusaus (huom. ei silakkalaatikko!) nousi yhdeksi oppilaiden suosikiksi. Kestävää, edullista ja terveellistä ruokaa!

Kiitos John Nurmisen säätiölle, että Itämeripäivä on vuosittainen tapahtuma ja tärkeä aihe nostetaan isosti esille. Kodeissa ja ravintoloissa Itämeripäivä voi olla vaikka joka päivä! Syödään kasviksia ja kalaa, nautitaan kohtuudella kestävästi tuotettua kotimaista lihaa ja käytetään riisin tilalla kotimaisia viljoja. Kokonaisuus, josta Itämeri kiittää!

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Elina Ovaskainen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 4703 320